Opetushallitus suhtautuu vakavasti Supon arvioon kotiopetuksen riskeistä kansalliselle turvallisuudelle.
Suojelupoliisi pitää kotiopetusta mahdollisena uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tuoreen raportin mukaan kotiopetus saattaa edistää esimerkiksi ääriajattelua.
– Kun Supo, meidän turvallisuusviranomainen, näin sanoo, niin kyllähän Opetushallitus sitä pitää vakavana. On hyvä selvittää, mitä se tarkoittaa, Huomenta Suomessa vieraillut opetusneuvos, yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta toteaa.
Francken mukaan kotiopetuksen valvonta on tällä hetkellä hyvin vähäistä.
– Siitä ei ole mitään tarkkaa lainsäädäntöä, miten se valvonta toimii, Francke myöntää.
Käytännössä kotiopetusta valvovat tutkivat opettajat yhteistyössä kotiopetusta antavien perheiden kanssa. Tapaamisia on noin kaksi kertaa vuodessa eli verrattain harvoin.
Eikö ole selvää, että jos kotona opetetaan natsi-Saksan oppeja, niin huoltaja, joka niitä opettaa, ei tule automaattisesti kertomaan kenellekään, että näin tapahtuu?
– Sen opetuksen järjestäjän mahdollisuudet tietää, mitä siellä joka arkipäivä tapahtuu, on hyvin rajalliset. Eli on mahdollista, että tällainen [ääriajattelun edistäminen] ei tulisi ilmi näissä keskusteluissa, jos ei sitä sitten oma-aloitteisesti huoltajat kerro, Francke vastaa.
Francken mukaan Suomessa olisi hyvä selvittää sitä, onko kotiopetuksen ohjeistusta tarpeen lisätä tai lainsäädäntöä muuttaa valvonnan osalta. Koulupakkokin on yksi tarkasteltava asia.
Suomessa kotiopetus on nykyään ilmoitusluontoinen asia, Ruotsissa kiellettyä.
"Koskee hyvin marginaalisia ryhmiä"
Francke muistuttaa, että kotiopetuksessa ollaan monien eri syiden ja perhetilanteiden takia. Näkökulma turvallisuusuhasta ei ulotu niihin kaikkiin.
Supon katsauksessa nostettiin esiin esimerkiksi epäviralliset kotiopetuskoulut. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n puheenjohtaja Marjukka Saario sanoo, että ne ovat eri asia kuin tavallinen kotiopetus. Saarion mukaan Supon mainitsemia ryhmittymiä ei ole mukana Kotikouluyhdistyksen toiminnassa.
– Se [uhka] koskee näitä hyvin marginaalisia ryhmiä. Suurin osa Suomessa kotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista ei kuulu tähän uhkaryhmään ollenkaan, Saario toteaa.
Suomen Kotikouluyhdistys teki jäsenilleen muutama vuosi sitten kyselyn, jonka perusteella ylivoimaisesti yleisimmät syyt kotikoulun käymiseen liittyvät lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Moni kotikoulua käyvä lapsi kuuluu niin sanottuun neurovähemmistöön.
Joskus kotikoulua käydään esimerkiksi sisäilmaongelmien tai koulukiusaamisen takia. Siihen saatetaan päätyä myös ulkomailla asuessa tai siksi, että koulumatka muodostuu Suomen sisällä liian pitkäksi.
– Oli ihan muutamia vain, jotka ilmoittivat [kyselyssä], että siellä olisi mukana jokin uskonnollinen ja ideologinen puoli, Saario sanoo.