MTV Uutisten tiedot: Isot maat takavarikoivat Suomen maskitoimituksia ensimmäisenä koronakeväänä – "Joku veti välistä ja raha ratkaisi"

5:02
Katso video: Suojavarusteiden toimituksissa oli viime keväänä paljon enemmän ongelmia kuin on annettu ymmärtää – selvitimme, mistä on kyse.

Suomen suojavarustetoimituksissa oli viime keväänä paljon enemmän ongelmia kuin mitä julkisuudessa on aiemmin kerrottu.

MTV Uutisten selvityksen mukaan ainakin Saksa, Ranska, Hollanti, Kiina ja Yhdysvallat takavarikoivat Suomeen tulossa olleita hengityssuojaintoimituksia.

Näissä maissa sijaitsee alan tehtaita ja isoja keskusvarastoja. Pahimpina hetkinä hengityssuojaimia kuljetettiin ambulanssilla sairaanhoitopiiristä toiseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) kerrotaan, että lukuisia hengityssuojaintoimituksia takavarikoitiin tai jäi saapumatta viime keväänä keskellä kriittisiä viikkoja.

– Pandemian alkuvaiheessa meiltä jäi saamatta isoista EU-maista tilauksia. Siinä tuli viiveitä ja useita tilauksia jäi lopulta kokonaan tulematta erilaisista syistä: Tulliongelmia, lentokentät ja huolitsijat olivat tukossa. Tehtaat kertoivat laatu- ja toimitusongelmista, kertoo pandemian sekavasta keväästä HUS logistiikan toimialajohtaja Jyrki Putkonen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) hankintapäällikkö Juha Putkosen mukaan viime kevät oli kaoottinen, sillä tilanteet vaihtuivat nopeasti. Putkonen kertoo, että aamupäivällä tavaraa oli saatavilla, mutta hankintapäätösten jälkeen sitä ei enää ollut.

– Meiltä jäi saamatta kymmeniä tilauksia. Tilaus oli jo tehty, mutta joku veti välistä ja raha ratkaisi. Esimerkiksi kirurgisten maskien hinta oli jopa 2–3 euroa, kun normaali hinta on noin viisi senttiä. Isojen EU-maiden rajoilla oli tiettyjä hidasteita, joissa tehtaita ja keskusvarastoja sijaitsi, toteaa Juha Putkonen.

PPSHP:n hankintapäällikkö viittaa Saksaan, Ranskaan ja Hollantiin.

– Suomessa elettiin suojatarvikkeiden kanssa kädestä suuhun. Tiukimmassa tilanteessa hengityssuojaimia kuljettiin ambulanssilla sairaanhoitopiiristä toiseen. Teimme kaikkemme. Minäkin olin lähes kolme kuukautta ilman vapaapäiviä töissä.

Hengityssuojaimia kului yksistään HUSissa viikossa miljoona ja käsineitä kolme miljoonaa.

– Tarve kasvoi joissakin tuotteissa jopa satakertaiseksi normaalista tarpeesta. Normaalit toimittajat eivät pystyneet toimittamaan tarvittavia määriä, joten jouduimme etsimään tuotteita maailmalta, sanoo Jyrki Putkonen HUSista.

Tavarat paiskattiin kadun varteen ja rekka lähti

MTV:n tietojen mukaan sairaanhoitopiirit sekä Huoltovarmuuskeskus yrittivät kaikin voimin löytää toimittajia, jotka pystyisivät laadukkaita suojavarusteita toimittamaan myös perille saakka. Vinkkejä vaihdettiin niin tavarantoimittajista kuin luotettavista reiteistä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintapäällikkö kertoo, että Kiinassa hengityssuojaintehtaan lähellä olevalle kentälle oli useiden kilometrien rekkajonot.

– Kuulimme huolitsijalta, että tavaroita oli paiskattu kadun varteen ja rekka oli lähtenyt pois.

HUSin Jyrki Putkosen mukaan jälkikäteen tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että vain kolmekymmentä prosenttia viime kevään aikana toimitetuista varusteista olisi täyttänyt laatukriteerit.

– Oli se villiä aikaa, kun jopa koneita reititettiin matkalla uudestaan eikä toimitukset saapuneetkaan Suomeen, kun matkan aikana joku toinen maa oli valmis maksamaan tavarasta enemmän, sanoo Putkonen.

HUSin Putkosen mukaan Huoltovarmuuskeskuksella oli pandemian alussa hankintaosaamista, mutta siellä ei ollut vielä laatuosaamista eikä ymmärrystä siitä, mitkä standardit ovat sairaalassa välttämättömiä.

– Emme uskaltaneet maksaa etukäteen, vaan tarkastimme VTT:llä (Teknologian tutkimuskeskus) laadun ennen maksua, sillä laatu oli mitä sattuu, kertoo pandemian sekavasta keväästä HUSin logistiikan toimialajohtaja Putkonen.

Tarinoita ja selityksiä riitti

Jyrki Putkosen mukaan toiminta meni suorastaan kaoottiseksi, kun pandemia paheni. Puheluita tuli satamäärin pieniltä ja uusilta jobbareilta, joilla oli omia suhteita esimerkiksi Kiinaan.

– Alkuun toimittajien toiminta oli normaalia kaupallista toimintaa, mutta sitten kaikki meni sekavaksi ja kaoottiseksi. Meillä jäi useita tilattuja suojaintoimituksia saamatta jopa Saksasta ja Ranskasta, missä oli isojen toimittajien keskusvarastoja.

Putkosen mukaan tarinoita ja selityksiä sille, miksi tilaus ei saapunut koskaan Suomeen, löytyi aika paljon.

– Yhteistä oli se, että maat katsoivat tarkkaan, mitä suojavälineitä maan ulkopuolelle toimitetaan. Solidaarisuutta ei ollut, vaan kaikilla oli hätä omista kansallisista tarpeista.

HUS teki myöhemmin keväällä yhdessä muiden isojen sairaanhoitopiirien kanssa hankintarenkaan, joka teki yhteistilauksia. Näin tilausmäärä saatiin riittävän isoksi. Kymmenien miljoonien suojainten tilaus oli kiinnostavampi myös toimittaa perille asti Suomeen.

– Kyllä meillä on paljon opittavaa tästä pandemiasta. EU-yhteistyö on paperilla parempaa kuin mitä se oikeasti oli. Suomen olisi järkevää pitää yllä kykyä kansalliseen suojainvalmistukseen, toteaa HUSin Putkonen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on samoilla linjoilla HUSin kanssa siinä, että huoltovarmuuteen pitää varautua ihan eri tavalla kuin viime keväänä.

– Maksoimme viime vuoden aikana ylihintaa suojaimista. Kotimainen valmistus on normaalitilanteessa kalliimpaa kuin aasialainen, mutta hintaero on kuitenkin aika pieni. Meillä on nyt kotimaista suojatarvikevalmistusta, jota tulisi ylläpitää, lisää PPSHP:n Juha Putkonen.

"Suomen varastot olivat lähes nollassa ja jokainen viikko merkitsi paljon"

MTV:n saamien tietojen mukaan iso EU-maa takavarikoi 50 000 kappaletta Suomeen tilattuja sairaalatason FFP3-hengityssuojainta koronapandemian kriittisinä hetkinä vuosi sitten, maaliskuussa 2020. Samaan aikaan Suomessa oli huutava pula suojavarusteista.

– Suomen varastot sairaalatason maskeista olivat tuolloin lähes nollassa, joten tilausta odotettiin suurimmissa sairaanhoitopiireissä kärsimättömästi. Yksistään Suomen osuus kuljetuksesta oli peräti 50 000 hengityssuojainta ja samassa kuljetuksessa oli suojaimia myös muihin Pohjoismaihin, kertoo hankinnassa mukana ollut henkilö.

Tilaus oli tehty hyvissä ajoin jo tammikuussa 2020 ja kyseinen yritys uskoi tuolloin, että he saavat Englannissa valmistetut tuotteet toimitettua maaliskuussa.

– Kuljetusyhtiö soitti rajalta meille, että emme voi tuodakaan lastia Suomeen. Toimitusaika oli sovittu maaliskuun loppuun, mutta se napattiin kyseisen ison EU-maan rajalla. Yrityksestä soitettiin ja ilmoitettiin, ettei toimitus tule perille.

MTV:n tietojen mukaan kyseisen maan rajalla oli vain todettu, että suojavarusteet eivät jatka matkaa maasta pois.

– Samanlaisia lastejahan takavarikoitiin viime keväänä muissakin EU-maissa. Kyseessä oli meille tärkeä tilaus, josta sairaanhoitopiirit odottivat saavansa helpotusta suojainpulaan.

Toimitus saatiin Suomeen vasta neljä viikkoa myöhemmin huhtikuussa. Kriittisessä tilanteessa lähetystä odotettiin kuumeisesti. 

– Emme joutuneet maksamaan maaliskuussa takavarikoiduista suojaimista ja suojainyritys sai toimitettua tilauksen lopulta kuukautta alkuperäistä toimitusta myöhemmin, mutta siinä kohtaa jokainen viikko merkitsi todella paljon.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mukaan yllä kuvatun kaltaisia tapauksia oli viime keväänä useita.

Varautumisessa avainasemaan nousevat Pohjoismaat

Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteiden hankintayksikön johtaja Mikko Matikkala vaatii Suomea ja Pohjoismaita lisäämään yhteistyötä huoltovarmuuden kannalta tärkeissä asioissa.

Hänen mukaansa viime kevään ongelmat osoittavat, että monet maat ajattelevat tiukassa tilanteessa omaa etuaan, eivätkä kohtele pieniä maita vertaisinaan.

– Pohjoismaisella yhteistyöllä vältettäisiin toivoakseni valtioiden väliset haasteet. Esimerkiksi logistiikka hoidettaisiin omalla yhteiskuljetuksella Finnairilla. Finnair voisi ylläpitää valmiutta tällaisiin kuljetuksiin, Matikkala summaa.

Suomi on käynyt alustavia keskusteluja kuljetusyhtiöiden kanssa, mutta myös ruotsalaiset ovat osoittaneet kiinnostuksensa yhteistyöhön. Suomi on jo toimittanut jonkin verran Ruotsiin suojaintarvikkeita.

– Esimerkiksi Suomessa voitaisiin valmistaa hengityssuojaimia myös muiden Pohjoismaiden tarpeisiin. Tämän vuoksi toivomme, että nyt suojaimia valmistavat yritykset eivät panisi pillejä pussiin, sanoo Matikkala.

Huoltovarmuuskeskuksessa on selvitetty mahdollisuutta jopa varastoida hengityssuojainten raaka-aineita varmuusvarastoissa, mikä Matikkalan arvion mukaan jopa tuplaisi niiden säilyvyyden verrattuna valmiisiin hengityssuojaimiin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja