Lähimaiden koronatilanne uhka Suomelle – HUSin diagnostiikkajohtaja: "On riski, että homma alkaa alusta"

Matkailu on riski Suomen koronatilanteelle, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. 

– Brasilian, Intian ja ties mitä variantteja. Jos ei ole systeemitason mallia olemassa, millä niitä otetaan kiinni, niin helposti saadaan uusi variantti kiusaksemme. 

Lehtosen mukaan Suomen koronatilanne on hyvä, eikä hän ole valtaisan huolissaan tällä hetkellä maailmalla jylläävistä koronavarianteista. 

Lue myös: Vappu on juhlittu ja pahimmilta tungoksilta säästyttiin – onko korona nyt voitettu? Näin vastaa HUSin diagnostiikkajohtaja

Jos nykyisten koronarokotteiden teho heikkenisi uusien virusvarianttien myötä merkittävästi, niin tautilanne voisi kuitenkin vaikeutua nopeasti. 

– Jos variantteja lähtee pyörimään, niin on riski, että homma alkaa alusta. 

– Rokotusten saaminen ja piikittäminen on sen verran haastava prosessi, että pitäisi olla selkeä ajatus siitä, mitä tehdään, jos rokotesuojaa pitää täydentää. Mistä niitä rokotteita saadaan ja millä aikataululla?, Lehtonen pohtii.

Naapurit ovat uhka Suomelle

Suomen koronavirustilanne on numeroiden valossa mennyt parempaan suuntaan jo maaliskuun lopulta lähtien. Myös rajoituksia on löyhennetty. 

Suomen koronatilanne onkin huomattavasti parempi kuin lähimailla Ruotsilla, Virolla ja Venäjällä. 

– Se aiheuttaa riskin meidänkin tilanteelle. 

– Testauskäytännöt ja koronatodistukset olisi tärkeä saada toimimaan. Kun matkustetaan, niin pitäisi varmistaa, ettei tuoda virusta Suomeen. 

Rajojen kiinni pitämistä Lehtonen ei pidä realistisena ratkaisuna 

– Systeemi pitäisi saada nykyistä paremmaksi. Nyt se perustuu lyhyen tähtäimen toimintamalleihin. Aluehallintovirastot tekevät maksimissaan kuukaudeksi kerrallaan päätöksiä. Se ei anna mahdollisuutta rakentaa systeemiä, jolla seuraavat kaksi vuotta ylläpidettäisiin valmiutta tunnistaa variantit ja tarvittaessa reagoitaisiin.

Ensimmäinen piikki voi olla valheellinen suoja

Suomessa rokotekattavuus on yli 30 prosenttia.

Lehtosen mielestä Suomen tämän hetken rokotustahti vaikuttaakin "kohtuullisen hyvältä". 

Ensimmäisen koronarokotteen saaminen voi kuitenkin johtaa yksilötasolla petolliseen tilannearvioon, diagnostiikkajohtaja painottaa. 

– Ensimmäinen piikki antaa laumasuojan ja vähentää väestötasolla tartuntoja. Tarvitaan kaksi piikkiä, jotta suoja olisi yksilön kannalta riittävä. Siksi niitä piikkejä kaksi annetaan.  

– Yksittäisellä ihmiselle menee helpsoti sekaisin väestötason terveystavoite eli tartuntojen vähentäminen sinänsä ja yksittäisen henkilön oma suoja. Kahden piikin saaminen on tärkeää vaikkapa matkailun kannalta. 

Lue myös: Husin Lasse Lehtonen arvostelee koronarajoitusten purkusuunnitelmaa sekavuudesta ja lyhytkestoisuudesta