Syöpäyhdistys huolestui ministeriön kirjeestä – STM vakuuttaa, että huolta ei ole

– Sairaalaverkostoa on purettu niin paljon, että ihmisten pitäisi alkaa matkustaa lääkkeiden perässä pitkiäkin matkoja. Yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla tuntuu vähän erikoiselta, että loitompana olevat ihmiset joutuvat kärsimään asuinpaikkansa vuoksi.

– Miten yhteiskunnalle voi tulla halvemmaksi se, että joku matkustaa satoja kilometrejä Kela-taksilla saadakseen sen saman hoidon, jonka on tähän asti saanut omalla paikkakunnalla, Järvinen kysyy. 

Järvisen mukaan ohje herättää epäuskoa.

– Kaiken lisäksi ADT-lääkkeet aiheuttavat syöpäpotilailla hyvin voimakasta uupumusta. Senkin takia olisi toivottavaa, ettei heitä turhaan kuormitettaisi tällaisilla matkoilla, Järvinen lisää.

Lisäksi Järvistä huolestuttaa eturauhassyöpäpotilaiden lääkehoidon jatkuvuus.

– Jos nämä lääkkeet eivät enää jatkossa mene Kelan budjetista, niin aikamoinen kustannuserä päätyy hyvinvointialueille, jotka jo nyt hakevat säästöjä pienistäkin asioista, Järvinen sanoo. 

– Suomessa todetaan vuosittain noin 5 600 uutta eturauhassyöpää, joten jos ADT-lääkkeitä annosteltaisiin esimerkiksi urologian poliklinikoilla, jotka ovat tälläkin hetkellä aika ruuhkautuneita, se tietäisi sairaaloihin merkittävästi enemmän potilaskäyntejä. Keskeinen kysymys on, miten valtio suostuu kompensoimaan rahansiirron hyvinvointialueille, Järvinen miettii.

Lue myös: HUS sulkee kipuklinikan: Tuhannet potilaat tietämättöminä hoitonsa tulevaisuudesta

"Linjausta ei ole muutettu"

Lääkintöneuvos Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä rauhoittelee syntynyttä epätietoisuutta ja kertoo MTV Uutisille sähköpostitse, että vallitsevaa käytäntöä ei ole muutettu.

– Terveydenhuoltolain ja sairausvakuutuslain säännökset mahdollistavat menettelyn, jonka perusteella asiakas ostaa apteekista Kelan korvaaman lääkkeen ja menee terveydenhuoltoon saamaan muun kuin lääkärin tai hammaslääkärin apua lääkkeen annosteluun, Jormanainen kirjoittaa vastauksessaan.

Näin menetellessä lääkkeen antamisessa ei tule myöskään tarvita lääkärin tai hammaslääkärin valvontaa.

– Tätä edellä esitettyä tulkintaa tai linjausta ei ole muutettu. Käytäntö on ollut käytössä vuosia ja koskee muun muassa lääkevalmisteita, joita käytetään eturauhassyövän ja osteoporoosin hoidossa, tai B12-vitamiinin antamista. Valtaosa näistä lääkevalmisteista annetaan ihon alle tai pistetään lihakseen, Jormanainen sanoo.

Sen sijaan lääkevalmisteissa, joita uusi ohjausasiakirja koskee, edellytetään valmisteyhteenvedoissa esimerkiksi lääkärin tai hammaslääkärin valvontaa tai jopa elvytysvalmiutta. 

Tällaisia lääkevalmisteita on Jormanaisen mukaan käytössä esimerkiksi skitsofrenian, multippelin myelooman eli luuydinsyövän sekä migreenin hoidossa.

Jormanainen ei vastauksessaan täsmennä, kuinka montaa potilasta ohjauskirjeen muutokset koskevat.

Uusi ohjausasiakirja laadittiin, koska sosiaali- ja terveysministeriön tietoon oli tullut useiden hyvinvointialueiden terveydenhuollon avohoidon palveluyksiköistä tapauksia, joissa potilaita oli ohjattu hankkimaan sairauden hoidossa tarvittava lääkevalmiste avoapteekista ja tuomaan se mukanaan palveluyksikköön polikliinisesti annettavaksi. 

Kyse on ollut lääkevalmisteista, joita potilas ei voi itse saattaa käyttökuntoon tai annostella itselleen kotona. 

–  Näiden lääkevalmisteiden antaminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilö saattaa lääkevalmisteen tarvittaessa käyttökuntoon, annostelee sen, antaa sen potilaalle ja seuraa hoidon toteutumista, Jormanainen kirjoittaa.

Tiivistetysti syynä on potilas- ja lääketurvallisuus.

– Lisäksi vältetään mahdollisia potilaisiin kohdistuvia taloudellisia riskejä, jos esimerkiksi avoapteekista hankittua lääkevalmistetta, joka on varastoitava kylmäsäilytyksessä, ei voitaisi antaa potilaalle välittömästi avoapteekista hankkimisen jälkeen, Jormanainen kirjoittaa.

Lue myös: Uusi lääkelaki ajaa apteekkeja ahdinkoon – yli sataa uhkaa lakkautus