Juttusarjassa naiset vastaavat joka viikko lukijoiden kysymyksiin liittyen seksiin, ihmissuhteisiin ja muuhun elämään!
"Miksi moni nainen pelkää sitä, jos miehellä on jälkikasvua, joka on tietysti se tärkein asia maailmassa? Samaan aiheeseen liittyen tuntuu myös olevan kynnyskysymys, jos on hyvissä väleissä jälkikasvun äitiin. Miksi?", ihmettelee nimimerkki 172cm sinkku.
Näin naisraati vastasi
"Aika moni nainen ja mies haluaa aloittaa perhe-elämän ns. puhtaalta pöydältä: kokea yksi elämän mullistavin asia yhdessä samalta viivalta. Perheiden moninaistuminen ei ole vielä haudannut níin sanottuja ydinperhehaaveita. Tämä ei siis varsinaisesti ole sukupuolikysymys. Lastesi kannalta on parempi, jos tapailemasi naiset tunnustavat, mikäli eivät ole valmiita jakamaan huomiotasi ja aikaasi lastesi kanssa.
Mitä tulee lastesi äidin ja sinun väleihisi: parisuhteessa jaetaan intiimimmät tunteet ja pelot. Voimakas hylätyksi tulemisen pelko tai muu vastaava saa karttamaan sellaisia tilanteita, jossa voisi jäädä epäleimään omaa asemaansa. Järjellä ajateltuna on lasten ja kaikkien kannalta vain hyvä, että välit lasten äitiin ovat kunnossa, mutta pelot ovatkin yleensä niin syvällä sisimmässä ettei siihen auta järkipuhe. Mikäli tapailemasi naiset ovat myöntäneet tämän itselleen, he ovat olleet rohkeita jättäytyessään orastavasta suhteesta – ja tehneet palveluksen sinulle."
– 31, sinkku
"Omalla kohdallani ei kyse ole niinkään pelosta, vaan siitä, että miten kauan suhde voi toimia, jos itse olen joka suhteessa se kolmas pyörä. Omia lapsia ei ole, eikä enää tule, joten olisin aina vain se 'paha äitipuoli'. Miehellä ja ex-vaimolla on ja kuuluukin olla, paljon yhteisiä asioita koskien lapsia ja lapset pitävät heidät aina jollain tavalla yhdessä, jolloin minä olisin joka suhteessa se 'ylimääräinen'. Itse toivoisin, että rakkaus, joka vie jalat altani, ei asettaisi minua asemaan, jolloin minun pitää olla aina se, joka ottaa huomioon miehen, miehen lapset ja miehen ex-vaimonkin suhteessamme."
– 41, sinkku
"Ei sitä pelätä, mutta sehän on selvää, että lapsi vie aikaa uudelta suhteelta. Sekin ihmetyttää, miksi mies on eronnut, vaikka hänellä on entisen puolison kanssa pieni lapsi ja edelleen niin hyvät välit entiseen puolisoon, että tulevat keskenään toimeen. Vaikuttaa typerältä ja itsekkäältä erolta. Erota voi sitten, kun lapset ovat aikuisia."
– 40, avioliitossa
"Myönnän, että itselleni olisi voinut olla kynnyskysymys ryhtyä suhteeseen miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Jotenkin sitä vaan haluaisi, että uutta parisuhdetta lähdettäisiin rakentamaan ikään kuin tyhjältä taululta, niin että parisuhteen osapuolet olisivat toinen toisilleen ensin se tärkein asia maailmassa. Ja että perheen perustamisen tullessa ajankohtaiseksi molemmat kokisivat sen ensimmäistä kertaa toistensa kanssa. Olen aika romanttinen luonteenlaadultani, joten saattaa liittyä siihen.
Olen kolmikymppinen, joten ehkä vähän vanhemmat naiset ajattelevat asiasta jo eri tavalla ja ovat valmiimpia tekemään myönnytyksiä (siinä iässä realiteettikin jo on, että monet käyvät 'toista kierrosta'). Jatkaakseni kuitenkin romantiikan merkityksestä: se, että sinulla on jo lapsia jonkun toisen kanssa, tarkoittaa, että sinulla on jo ollut elämässäsi yksi ”oikea”, todella ainutlaatuinen nainen. Vaikkei kirjaimellisesti uskoisi yhteen ainoaan oikeaan, moni haluaisi olla sellainen. Toivo yhdestä, nuoruudesta vanhuuteen kestävästä suuresta rakkaudesta, jossa kaikki elämän virstanpylväät koetaan yhdessä, voi olla suuri.
Ajatus voi myös olla, että kun prinssi kerran jo sai prinsessansa (siis sinä lastesi äidin), niin tuleeko minusta nyt se ilkeä äitipuoli? Olenko ylipäätään halukas äitipuoleksi? Pidänkö lapsista, elleivät ne ole omiani? Pitävätkö lapset minusta? Ei tuollaiseen asetelmaan mukaan hyppääminen ja sopeutuminen ole helppoa.
Toisaalta itse miettisin myös sitä, että jos mies on jo kerran eronnut lastensa äidistä, niin kuinka luotettava hän on? Kuinka helposti hän lähtee menemään? Pystyykö hän sitoutumaan? Onko hän mielestäni aviomies- tai isämateriaalia? Kaiken tämän jälkeen on tietysti sanottava, että jos joku sinuun tosissaan rakastuu, niin eiköhän hän yritä saada jutun toimimaan, vaikka kuinka olisi joskus ajatellut, että ei ikinä tuollaiseen tilanteeseen."
– 30, naimisissa
"Itse ehkä jopa toivoisin, että miehellä olisi jälkikasvua, koska sitä on itsellänikin. Itse myös eron kokeneena ymmärrän, miksi on tärkeää olla väleissä lapsen toiseen vanhempaan, ja toivoisin, että mahdollinen kumppani ymmärtäisi sen myös. Toisaalta oman kumppanin läheiset välit exäänsä voivat ymmärrettävästi tuntua uhkaavalta, etenkin jos tulee tunne, ettei jompikumpi ole päässyt yli suhteesta."
– 32, eronnut
Alla näet ensi viikon kysymyksen – miten sinä vastaisit siihen? Jos haluat osallistua, vastaa alla olevalla lomakkeella. Parhaat vastaukset pääsevät mukaan juttuun:
"Mikä on erikoisin/oudoin toteuttamasi seksifantasia?" kysyy nimimerkitön.
kysely - miten vastaisit viikon naisten kysymykseen
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
kysy naisilta -juttusarjan kysymyslomake