Traumatisoitunut lapsi kuuluu ammattilaisten luokse. Perheyhteyksiä ei silti katkaista.
Suomessa on huostassa 16 000–17 000 lasta. Uusi laki määrää heidät sijoitettavaksi ensisijaisesti perheeseen.
– Perhettä parempaa kasvupaikkaa lapselle ei tietenkään ole. Mutta jos lapset ovat hyvin häiriintyneitä ja kipeitä, kuten he yleensä huostaan otettaessa ovat, heidän pitäisi päästä ammattilaisten hoiviin. Tavallinen perusperhe ei välttämättä tilannetta kestä, juuri eläköitynyt lastenkodin johtaja Seppo Kinnunen sanoo.
Lastenkoti on paikka yksin jääneille ja kaltoin kohdelluille lapsille, joista vanhemmat eivät pysty pitämään huolta. Orpoutuneita lapsia lastenkodeissa ei juuri ole.
– Koska lapsen huostaanotto on vanhemmille suurin mahdollinen loukkaus, he saattavat joskus pakoilla viranomaisia esimerkiksi muuttamalla paljon. Kiinni jäädään yleensä viimeistään, kun lapset aloittavat koulun. Se tarkoittaa, että lapsi on voinut elää jopa seitsemän vuotta pahaa tekevissä olosuhteissa.
Trauma jää
Lastenkodeissa on sekä vanhempien tahdon vastaisesti että yhteisellä sopimuksella huostaan otettuja lapsia.
– Meillä on velvoite pitää yhteyttä biologisiin vanhempiin. Huoltajuus ei katoa mihinkään, vaikka sitä rajoitetaan. Usein lasten ja vanhempien suhteita pystytään uudistamaan. Jotkut käyvät säännöllisesti kotona, joillakin tapaamiset ovat valvottuja.
Kinnunen muistuttaa, että jälkiä jää silti kaikkiin.
– Huostaanotto ottaa lapsen pois traumasta, mutta ei traumaa lapsesta.