Leskeksi jäänyt Aaro kertoo, miten byrokratia vie voimat silloin, kun niitä on kaikkein vähiten.
Aaro menetti puolisonsa viime vuoden joulukuussa pitkän sairauden jälkeen. Samalla hetkellä hänestä tuli leski ja kolmen alaikäisen lapsen ainoa huoltaja.
Ensin tuli lamaannuttava suru. Sitten rinnalle nousi toinen, täysin odottamaton taakka, josta Aaro kertoo nyt MTV Uutisille.
– Ei ole mitään voimavaroja. Ja sitten joutuu taistelemaan joka välissä, Aaro kertoo.
Haastateltavan nimi on muutettu tässä jutussa asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Digi‑ ja väestötietovirastolla iso rooli
Leskeksi jäänyt alaikäisten lasten huoltaja joutuu Suomessa tilanteeseen, jota moni ei osaa odottaa.
Digi‑ ja väestötietovirasto (DVV) tulee välikädeksi lähes kaikkeen, mikä liittyy lasten perintöön ja omaisuuteen.
Kun toinen vanhempi kuolee, alaikäiset lapset perivät osan omaisuudesta. DVV kuitenkin valvoo alaikäisen varallisuutta, jotta sitä ei käytetä väärin.
Käytännössä DVV:n lupa tarvitaan esimerkiksi perinnönjakoon ja yhteisen kodin myyntiin. Näin määrää Suomessa holhoustoimilaki.
Kuukausien odotus tuskastuttaa
Aaro kertoo, ettei ollut osannut kuvitella, miten paljon DVV:n prosessit vaikuttaisivat arkeen.
Lasten perintöasioiden vuoksi jokainen askel vaatii viraston hyväksynnän.
Jos Aaro haluaisi myydä perheen kodin, DVV:n päätöstä voi hänen mukaansa joutua odottamaan jopa puoli vuotta. Mahdollisen ostajan pitäisi siis odottaa viranomaispäätöstä ennen kuin kauppa voisi toteutua.
– Voi kuvitella, miten moni ostaja suostuu siihen, Aaro sanoo.
DVV:n holhoustoimi-yksikön johtaja Aila Heusala sanoo MTV Uutisille, että luvan saaminen asunnon myyntiin ei kestä kuukausia, jos lupaa varten tarvittavat liitteet ovat kunnossa.
– Toukokuussa ratkaistuissa myyntilupa-asioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 12 päivää, Heusala lisää.
Sen sijaan hän myöntää, että edunvalvojan sijaisen määrääminen voi tällä hetkellä kestää pitkään.
– Olemme tällä hetkellä organisoimassa sijaishakemusten käsittelyä uudelleen, joten tilanteeseen odotetaan parannusta syksyllä, Heusala toteaa.
Heusalan mukaan DVV:lla ei ole tällä hetkellä varsinaista henkilöstövajausta, mutta tilanne on kuitenkin kinkkinen.
– Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi henkilöstön määrää ei voida myöskään lisätä asiamäärien kasvun suhteessa, hän lisää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Aaro kertoo, että taistelu byrokratiaa vastaan on uuvuttavaa. Kuvituskuva.Lehtikuva
Työikäisiä leskiä on Suomessa kaikkiaan yli 27 000. Vuosittain alle 65-vuotiaana leskeksi jää hieman vajaat 3 000 henkilöä.
Todellisuudessa puolisonsa nuorena menettäneiden määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä vain avioliitossa leskeksi jääneet tilastoidaan, kertoo Nuoret Lesket ry.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Miia Iivonen kertoo MTV Uutisille, että monelle tulee yllätyksenä puolison kuolemaan liittyvän byrokratian määrä.
Hänen mukaansa monella leskellä voi olla myös kokemus, että joutuu selviämään asioiden kanssa yksin.
– Tämä on omiaan aiheuttamaan kuormittuneisuutta, turhautumista, epävarmuutta ja avuttomuuden tunnetta, Iivonen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Nuorena leskeytyminen on yllättävä ja kuormittava tilanne.EPA
Kun lasten varallisuus ylittää 30 000 euroa, huoltaja joutuu tekemään vuosittain lapsen rahankäytöstä DVV:lle tarkan vuositilin. Aaro kertoo, että kaikista lapsille ostetuista tavaroista pitäisi säilyttää myös kuitit.
Aaron nuorin lapsi on alle 10‑vuotias, mikä tarkoittaa sitä, että kuitteja on säilytettävä ja lähetettävä vielä vuosien ajan siihen saakka, että lapset ovat täysi-ikäisiä.
Aaro huomauttaa, että vaatimus tekee esimerkiksi ekologisista hankinnoista hankalia. Kaikilta kirpputoreilta ei saa kuittia, joten käytettynä ostaminen ei kannata.
Vuositilin tekeminen tuntuu Aarosta ennen kaikkea syrjivältä.
– Jos lapsella on kaksi huoltajaa, silloin sitä ei tarvitse tehdä, hän muistuttaa.
Vuositilin tekeminen ei täysin riipu siitä, onko huoltajia yksi vai kaksi, eikä siitä, onko kyseessä leskiperhe vai ydinperhe.
Ratkaisevaa on yksi asia: se, onko alaikäisen edunvalvonta merkitty holhousasioiden rekisteriin.
Edunvalvonta merkitään rekisteriin, kun alaikäisen omaisuus ylittää 30 000 euroa. DVV:n mukaan yleensä tavanomainen syy omaisuudelle on nimenomaan perintö, kuten nyt Aaronkin tapauksessa.
Aarosta kuitenkin tuntuu kuin leskiä rangaistaisiin puolison kuolemasta ja että viranomaiset eivät lähtökohtaisesti luottaisi heihin.
– Ymmärrän, että on vanhempia, jotka hyväksikäyttävät lapsen varoja. Nyt kuitenkin kaikki kärsivät siitä, Aaro sanoo.
Vuosittaiset selvitykset on pantu merkille myös Nuoret Lesket ry:ssä.
Toiminnanjohtaja Iivosen mukaan lesket saattavat kokea ne ylimääräisenä kuormituksena, epäluottamuksen osoituksena ja yksityiselämään puuttumisena.
– Moni leski toivoo, että viranomaiset selittäisivät tarkemmin, miksi tietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja mitä tietoja todella tarvitaan. Tällöin se on helpompi kokea vähemmän kontrolloivana ja enemmän lapsen edun turvaamisena, Iivonen kertoo.
Aaro ei vastusta valvontaa sinänsä. Hän ymmärtää, että laki myös suojelee lapsia. Hän kuitenkin toivoo, että DVV näkisi ihmisen kaiken byrokratian takana.
Aaron mukaan mukaan ongelma ei ole valvonnan periaate, vaan tapa, jolla se käytännössä toteutuu.
Hän toivoo sensitiivisyyttä, selkeämpiä ohjeita ja lyhyempiä käsittelyaikoja. Sitä, ettei leski joutuisi todistamaan omaa luotettavuuttaan tilanteessa, jossa elämä on muutenkin sirpaleina.
– Me ollaan valvovan silmän alla tilanteessa, johon emme itse voi mitenkään vaikuttaa, Aaro sanoo.
Iivosen mukaan käytäntöjä on kehitetty viime vuosina paljon. Esimerkiksi yhdistys tekee yhteistyötä DVV:n kanssa ja toimittaa virastolle leskien kokemuksia ja toiveita asiointiin liittyen.
– Varmasti parannettavaa löytyisi aina.
Iivonen uskoo, että parempi tiedonkulku eri toimijoiden kesken keventäisi leskien taakkaa.
– Lesket ovat puolison kuoleman jälkeen kriisitilanteessa ja he toivovat ja arvostavat henkilökohtaista neuvontaa ja mahdollisuutta saada vastauksia nopeasti.
DVV:n Heusalan mukaanvirasto on tehnyt useita ehdotuksia erityisesti valvonnan keventämiseksi.
Esimerkiksi tämän vuoden toukokuun alussa edunvalvonnan rekisteröinnin alarajaa nostettiin 20 000 eurosta 30 000 euroon.
Artikkelia varten on myös haastateltu DVV:n johtavaa asiantuntijaa Jukka-Tapio Yli-Kauppilaa.
Anni Tuominen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Tuominen seuraa laajasti uutisia ja ilmiöitä kotimaasta MTV Uutisten verkkodeskissä. Tuomiseen voit olla yhteydessä sähköpostitse juttuvinkkeihin liittyen.
