Testamentin laatiminen ei välttämättä tunnu mukavalta ajatukselta. Missä vaiheessa sille kuitenkin pitäisi suoda ajatusta?
Harva haluaa miettiä kuolemaa, ja siksi testamentin laatiminen voi tuntua epämukavalta ajatukselta. Kuinka hyviä suomalaiset ovat tekemään testamenttejaan?
– Testamentti on aika arka aihe, ja toisaalta me ei haluta missään nimessä miettiä sitä kuolemaa eikä myöskään sitä, miten se omaisuus jakaantuu siellä kuolintilanteessa, toteaa Huomenta Suomen haastattelussa varatuomari ja lakiasiantuntija Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista.
Jeremejeff kertoo, että kyselyjen mukaan viidennes suomalaisista on tehnyt testamentin ja joka kolmannes on aikonut sen tehdä.
– Toisaalta on ihan hyvä luku, mutta toisaalta ehkä paremminkin voisi asiat olla. [Muualla] Euroopassa ehkä tehdään enemmän testamentteja kuin Suomessa.
Moni kieltäytyy miettimästä ikäviä asioita tai toisaalta saattaa myös väheksyä omaa varallisuuttaan. Jeremejeff kuitenkin muistuttaa, ettei sen vuoksi kannata jättää testamenttia tekemättä.
– Pienistäkin asioista saadaan aika isojakin riitoja, jotka kestävät vuosia, ja joissa lähinnä juristit ovat sitten niitä, jotka rikastuvat.
Lue myös: Perintötaistelut rikkovat perheitä vuodesta toiseen – yllättävän moni jättää tekemättä ratkaisevan oikeustoimen
"Pahimmassa tapauksessa ex-puolisot voivat tulla perimään"
Kuinka selkeää perinnönjako on, jos testamenttia ei ole? Perintökaaren mukainen perimysjärjestys sanelee vahvasti perintöön oikeutetut henkilöt.
– Toisaalta perhetilanteet ja perhemuodot ovat se, mitkä hyvin pitkälti määrittelevät sitäkin, onko omaisuus helppo jakaa vaiko ei.
Jeremejeff antaa esimerkiksi lapsettoman avioparin, joista toinen kuolee. Omaisuus menee leskelle, mutta miten lesken omaisuus jaetaan tämän kuollessa?
– On äärettömän tärkeää tehdä testamentti, jotta siellä ei ole jakamassa vaikka ensiksi kuolleen puolison sisarukset ja lesken sisarukset sitä omaisuutta. Elikä siellä voi olla vaikka 30 jakajaa, jolloin soppa on aivan varmasti selvä.
– Toisaalta sitten taas, jos me mietitään uusperheitä, siellä pahimmassa tapauksessa ex-puolisot voivat tulla perimään, jos me väärässä järjestyksessä kuollaan.
Avoliitossa elävien puolestaan kannattaisi huomioida, etteivät avopuolisot automaattisesti peri toinen toisiaan.
– Lainsäädännön mukaan tilanne on valitettavasti tämä, vaikka avoliittolakia jo muutettiin vuosia sitten.
Näin ollen tilanne voi toisen kuollessa ollakin yhtäkkiä se, että yhteisen asunnon omistavat avoliiton toinen osapuoli sekä kuolleen puolison vanhemmat.
– Joten kyllä näihin erilaisiin perhetilanteisiin täytyy varautua testamentilla, muuten soppa voi olla melkoinen, asiantuntija muistuttaa.
Missä vaiheessa testamentti kannattaisi tehdä? Kuinka usein testamenttia kannattaa päivittää? Missä testamentteja kannattaa säilyttää? Kuinka yleistä on ohjata perintö hyväntekeväisyyteen? Voiko testamentin laatia itse? Kuinka paljon testamentin laatiminen asiantuntijan luona maksaa? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!