Norjan historian suurin viikinkiaikainen kolikkokätkö löytyi pellolta Renan taajaman läheltä.
Norjassa on viime päivinä hämmästelty maan historian suurinta kolikkokätköä. Arkeologit ovat kaivaneet esiin lähes 3 000 hopeakolikkoa pellolta läheltä Renan taajamaa Østerdalenista. Kolikot ovat peräisin 1000-luvulta, tarkemmin noin vuodelta 1047. Kolikkoja voi löytyä vielä lisää, sillä etsinnät jatkuvat.´
– Tämä on historiallinen löytö. Se, että se on myös viikinkiajalta, tekee siitä entistäkin näyttävämmän, ilmasto- ja ympäristöministeri Andreas Bjelland Eriksen kommentoi ja kiittelee erikseen paikallisia asukkaita joiden metallinilmaisimia on hyödynnetty kolikoiden löytämiseksi.
Innlandetin lääninhallinnon julkaisemissa kuvissa selviää, että Norjan historian suurin kolikkoaarre koostuu lähinnä englantilaisista ja saksalaisista kolikoista sekä joistain tanskalaisista ja norjalaisista kolikoista. Kolikot on lyöty 980–1040-luvuilla muun muassa kuningas Knuut Suuren aikana. Hän hallitsi vuosituhannen, siis 1000-luvun vaihteen jälkeen yhtaikaa sekä Englantia, Norjaa että Tanskaa.
– Ulkomaiset kolikot hallitsivat rahan kiertokulkua Norjassa aina Harald Hardradan (1046–1066) perustamaan kansallisen rahajärjestelmään asti, professori Svein Gullbekk taustoittaa Norjan Kulttuurihistoriallisen museon .
