Vaikka tekoäly on hauskaa ajanvietettä, sille ei kannata lörpötellä mitä sattuu. Professori varoittaa riskeistä.
Tekoälyn käytöstä on tullut koko kansan hupia.
Huomenta Suomessa vieraillut tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos sai kuitenkin kosketuksen tekoälyyn jo aikapäiviä sitten, vuosikymmen takaperin.
Ajat olivat tuolloin kovin erilaiset. Professorin mukaan varhaiset tekoälyhupailut olivat erilaista "puppua".
– Aluksi ne olivat juuri puppugeneraattorityyppisiä, että niistä aina välillä tuli joku järkevän kuuloinen lause.
Lue myös: MTV:n päälliköstä leviää härski huijausvideo – "Varsin merkillistä katsoa"
Roosilta kysyttiin, käyttääkö hän itse nykyisin tekoälyä niin sanotusti hupimielessä.
– Siitä taitaa olla aika pitkä aika. Luulen, että osaltani on vähän käynyt niin, että silloin kun erilaisia tekoälyjärjestelmiä, joita pystyi käyttämään hupailukäyttöön, alkoi tulla yli kymmenen vuotta sitten, niin kiintiö tuli jotenkin täyteen.
– Silloin tuli vaivattua läheisiä kaikilla kökköjutuilla ja luulen, että en ehkä enää jaksa niitä hirveästi tehdä, professori tunnustaa.
Nykyisin tekoäly on huippusuosittu ja sillä tuotetaan kaikenlaista sisältöä, jossa lähinnä mielikuvitus on rajana.
Millaista tekoälyä oli sitten käyttää 10 vuotta sitten? Teemu Roos vastaa alla olevalla videolla. Juttu jatkuu videon alla.
1:35
Mikä on järkevää käyttöä?
Vaikka tekoälyä voikin käyttää haastaviin ja vakaviin asioihin, koko ihmiskunnan hyödyksi, professori antaa myös huvikäytölle synnynpäästön.
Hän pitää nykyisiä tekoälyhupailuja sekä videoita lähinnä harmittomina.
– Hauskuutus ja hupailu sinällään on ihan hyvä asia elämässä.
– Ei pidä ajatella liian ryppyotsaisesti, että pitäisi vaan vakavasti tehdä jotain työhön liittyviä asioita ja sitten muuten olla jossain pimeässä huoneessa peitto silmien päällä.
Ovatko tietosi turvassa?
Huvikäytön lisäksi ihmiset ovat oppineet käyttämään tekoälyä monenlaisiin hyödyllisiin tarkoituksiin. Sillä laaditaan esimeriksi ansioluetteloja ja haetaan selitystä mahdollisen sairauden oireisiin.
Miten turvallista on antaa tekoälylle omia terveys- tai muita kriittisiä tai henkilökohtaisia tietoja?
Professorin vastaus on yksiselitteinen.
– Se on huomattava tietoturvariski. En minäkään jotenkin ajattele niin, että minun terveystietoni olisivat Microsoftin tai Googlen käsissä jonkinlainen merkittävä uhka juuri tässä hetkessä.
Professori kuitekin varoittaa, että kriittisten tietojen luovuttaminen tekoälylle voi altistaa ihmisen esimerkiksi tietovuodoille. Riski kasvaa sitä mukaan, mitä useammalle palvelulle tietoja itsestään on antanut.
– Vaikka ne olisivatkin hyvää tarkoittavia tahoja, niin aina voi sattua tietovuotoja ja saattaakin tulla erilaisia todella ikäviä tilanteita.
Millaisia tietoja tekoälylle sitten uskaltaa antaa? Mihin vetäisit rajan?
– Jos miettii vaikka CV:tä, niin sen osalta en ajattelisi, että tekoälykäyttö on ongelma. Jos CV on jo valmiiksi jollain verkkosivulla tai LinkedInissä, siinä tilanteessa peli on tavallaan jo pelattu.
– Mutta kyllä ehkä ihmisillä jotain sellaista tervettä järkeä on, että terveystiedot yleensä ovat sellaisia asioita, joita ei haluta muualle kuin viranomaisille.
Juttu jatkuu videon alla.
2:01
Entäpä Äiti-Maa?
Professori otti kantaa myös polttavaan kysymykseen. Tekoälyjärjestelmät vievät runsaasti energiaa ja luonnonvaroja.
Tulisiko sen käytöstä potea huonoa omaatuntoa?
– Joku yksi keskustelu ei oikeastaan kuluta huomattavaa määrää, hän summaa.
Lue myös: Internetiin ilmestyi tekoälyjen some, jonne ihmisellä ei ole asiaa – asiantuntija: Ole varovainen
Professori muistuttaa, että esimerkiksi autoilu tai lentäminen ovat huomattavasti suurempia tekijöitä.
– Nytkin ihmiset voivat halutessaan tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että katsovat tätä lähetystä, että sekin kuluttaa enemmän energiaa kuin ChatGPT:n kanssa lyhyen keskustelun käyminen.
Energiankulutus toisaalta kasvaa, mitä vaativampia tehtäviä tekoälylle suoritetaan.
– Esimerkiksi kuvat tai varsinkin videokuvan tuottaminen kuluttavat jo sitten huomattavia määriä energiaa, Teemu Roos sanoo.