Koirien ihmisläheisyys ja epilepsiariski yhteydessä samaan geeniin – yhteys havaittu erityisesti yhdellä rodulla
10:18Miten nykykoira voi, ja mitä uutta tutkimusrintamalta? Huomenta Suomen vieraina Helsingin yliopiston professori Hannes Lohi ja tutkijatohtori Saara Junttila.
Koirien ihmisläheisyys ja epilepsiariski voivat tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä toisiinsa. Toisen suomalaistutkimuksen mukaan fiksu koira ei ole omistajalleen aina helppo.
Koirat ovat eläneet ihmisen rinnalla kymmeniä tuhansia vuosia.
Helsingin yliopiston ja Folkhälsän tutkimuskeskuksen professori Hannes Lohi kertoo, että tuoreet susien ja korien aivoista tehdyt tutkimukset paljastavat yhteiselon muovanneen koiran kehitystä merkittävällä tavalla.
Hänen mukaansa koirien aivoissa on tapahtunut vuosien varrella yhteiseloa suosivia fysiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä muutoksia.
Epilepsia ja ihmisystävällisyys kolikon kaksi puolta?
Lohi tutkii koirien sairauksien geneettisiä taustatekijöitä. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on kerännyt noin 100 000 näytteen biopankin parinkymmenen vuoden aikana.
Ryhmä on käynyt materiaalin pohjalta läpi satoja eri rotujen sairauksia. Ne vaihtelevat rodusta toiseen.
– Sanotaan vaikka dobermanneista jopa 60 prosenttia sairastuu sydänlihaksen laajentumiin viiteen, kuuteen ikävuoteen menneessä. Kultaisistanoutajista yli puolelle kehittyy syöpiä ja kasvaimia, Lohi kertoi Huomenta Suomen haastattelussa.
Joillakin roduilla on keskimääräistä enemmän epilepsiaa.
– Epilepsiaa on hyvin monenlaista. Saattaa olla rajuja tajuttomuuskohtauksia. Tai vain lihasnykäyksiä, jotka menevät helposti ohi. Tai jopa poissaolokohtauksia. Kliinisesti ne ovat aika samannäköisiä kuin ihmisillä.
Iso kysymys koiramaailmassa on Lohen mukaan se, miksi koirilla on niin paljon epilepsiaa.
Toinen jännittävä kysymys liittyy siihen, miksi ja miten koirat ovat sosiaalistuneet ihmiseen niin vahvasti, vaikka niiden taustalla on villi peto, harmaasusi, Lohi kertoo.
– Nyt meillä itse asiassa on sellaisia jännittäviä löytöjä, että nämä kaksi asiaa saattavatkin liittyä toisiinsa. Olemme löytäneet geenin nimeltä ADAM23. Vaikuttaa siltä, että geenissä olevat muutokset tekevät koirasta ihmisläheisemmän, ystävällisemmän ja vähemmän pelokkaan. Kääntöpuolena on se, että nämä koirat ovat haavoittuvaisempia epilepsialle.
– Löytö on tehty erityisesti labradorinnoutajista, mutta tämä näyttäisi menevän läpi eri epilepsiatyyppien ja kaikkien rotujen.
Miksi etsijäkoira Thor murisi Huomenta Suomen haastattelussa? Juttu jatkuu videon alla.
8:09Tällaista on etsijäkoiran työ. Huomenta Suomen studiossa aiheesta kertoi Etsijäkoiraliiton kouluttaja Päivi Rosqvist. Mukana oli myös 11-vuotias etsijäkoira Thor.
Jalostuksessa muutos: Suuntana terveys
Monet koirien terveysongelmat liittyvät Lohen mukaan rodunjalostukseen.
– Jalostus on mennyt aika sisäsiittoiseksi, ja siinä on alettu hakea äärimmäisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät monesti ulkonäköön. Että on valtavan suurta tai valtavan pientä tai on liian lyhyttä kuonoa tai muuta, ja sieltä ne terveysongelmat kertautuvat.
– Myös geenitutkimuksessa olemme nähneet paljon muutoksia, jotka haastavat koirien terveyden.
Lohen mukaan tieto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia.
– Olen itse käynyt luennoimassa kasvattajille ja huomannut asennemuutosta siinä, että nyt halutaan priorisoida terveys. Siihen on nykyään myös työkaluja eri tavalla kuin ennen.
Koirien kognitiivisista kyvyistä väitellyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Saara Junttila kertoo löytäneensä omissa tutkimuksissaan mielenkiintoisia havaintoja koirien ongelmanratkaisunkykyjen yhteydestä arkikäytökseen.
Hän tutki niin sanottuihin Smart Dog -testeihin osallistuneita koiria. Testeissä mitattiin esimerkiksi muistia, ongelmanratkaisukykyä ja itsehillintää.
– Yksi tehtävä oli koiralle mahdoton. Siinä oli pulmalaatikko, jonka sisällä oli herkkuja. Koira oppi avaamaan laatikon, mutta sitten se suljettiin niin, että koira ei saanutkaan sitä enää auki, ja katsottiin, mitä koira tekee siinä tilanteessa, Junttila selvitti Huomenta Suomessa.
– Aika moni koira kääntyi katsomaan ihmistä ikään kuin se pyytäisi apua ihmiseltä. Toiset koirat olivat itsenäisempiä ja keskittyivät itsenäiseen ongelmanratkaisuun.
Tutkijat vertailivat testien perusteella rotujen välisiä eroja ja sitä, miten koirien testitulokset näkyvät arjessa.
Yhteydet arkikäytökseen olivat Junttilan mukaan mielenkiintoisia.
– Esimerkiksi koirilla, jotka suorittivat hyvin nopeasti ongelmanratkaisutehtävän, oli enemmän ongelmakäytöstä arjessa. Eli ongelmanratkaisukyky ei tee välttämättä koirasta arjessa helppoa, vaan se voi olla jopa toisinpäin.
– Mekin tässä väitöskirjatutkimuksessa huomasimme, että niillä oli hyvin paljon ihmiseen tukeutumista, melko hyvä itsehillintä, ja ne olivat kaikista tutkituista roduista kaikkein ystävällisimpiä tuntemattomia ihmisiä kohtaan.
– Mutta täytyy aina muistaa, että kaikki koirat ovat kuitenkin yksilöitä ja yksilöiden välillä on myös eroja rodun sisällä. Tietysti myös kasvatus ja koulutus vaikuttavat käyttäytymiseen paljon.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
