Jenna Lehtonen kertoo Asian ytimessä.doc -dokumentissa Sairaiksi jalostetut, miksi valitsi cavalierkingcharlesinspanielin. Pian 12-vuotiaalla Sukka-koiralla on useita rodulle tyypillisiä sairauksia.
Kun Jenna Lehtonen muistelee vuotta 2001, mielikuva on kirkas. Hän oli 14-vuotias, koiraa vanhemmiltaan kinuava teinityttö, joka oli jo ehtinyt valmistua 4H-dogsitteriksi ja lukea läpi kaikki lähikirjaston koirakirjat.
Perheeseen oli alun perin tulossa kääpiövillakoira, mutta lopulta perheeseen päätyi cavalierkingcharlesinspanieli Dolly.
– Äidillä kävi asiakkaana nainen, joka kasvatti cavaliereja. Hän suositteli cavaliereja nimenomaan ensikoiraksi, sanoo Lehtonen.
Dolly hankittin Jenna Lehtosen lapsuudenperheen ensimmäiseksi koiraksi.
Dolly tuli perheeseen samana vuonna. Lehtosen mukaan koira oli rotunsa perikuva eli avoin ja ystävällinen, ja sen pystyi ottamaan mukaan kaikkialle. Yksi erityinen piirre on jäänyt erityisesti Lehtosen mieleen.
– Dolly oli hyvin rotutyypillinen cavalier, ystävällinen ja ahne. Dolly omasi myös hyvin vahvan riistavietin, ja lähti vetämään rusakoiden perään ja ajoi linnut lentoon. Aina jos kadulla tuli vastaan linnun sulkia, niin hän otti ne heti suuhunsa, eikä hevillä antanut mitään, Lehtonen kertoo.
Dolly kulki Lehtosen mukana kaikkialle. Nuoruusvuodet, kesätyöpaikat ja muutot seurasivat toisiaan, ja koira oli aina mukana.
– Me oltiin vähän sellainen parivaljakko Jenna ja Dolly, joka kulki aina kaikkialla kahdestaan, ja kaikki tiesi meidät, Lehtonen sanoo.
Moni suosittu koirarotu on jalostettu sairaaksi. Mitä asialle voi tehdä?
20:18Dokumentin voit katsoa Katsomo+ -tunnuksilla ja maksuttomasti 6. toukokuuta jälkeen.
Vanhoista videoista löytyi uusia merkkejä
Dollylla rodulle tyypilliset sairaudet nousivat Lehtosen mukaan esiin vasta myöhemmällä iällä.
– 8-vuotiaana Dollylla todettiin sydämen sivuääni ja läppävika. Myöhemmin koira magneettikuvattiin ja löydöksinä olivat syringomyelia sekä chiari-tyyppinen kallon epämuodostuma.
Jenna Lehtosen mukaan Sukka-koira elää sairauksistaan huolimatta "hyvää mummokoiran elämää".
Arkeen terveysongelmat eivät Lehtosen mukaan pitkään aikaan näkyneet dramaattisesti. Dolly eli pitkään "tavallista koiran elämää", ja vielä 11-vuotiaana se kilpaili agilityssä. Jälkikäteen Lehtonen on kuitenkin katsonut vanhoja videoita ja tulkinnut niissä mahdollisia kivun tai epämukavuuden merkkejä, joita ei silloin ymmärtänyt.
– Dolly nuoli tosi paljon pintoja jopa maanisesti. Dolly nuoli esimerkiksi ovia, auton ikkunoita, junan penkkiä, Lehtonen muistelee.
Lehtonen painottaa, että koiran kivun tulkinta on vaikeaa, ja tieto kipukäyttäytymisestä on lisääntynyt erityisesti viimeisen 10–15 vuoden aikana.
– Siitä on tietenkin nyt paha sanoa, että mihin se on viitannut, mutta ainakin sen voi sanoa, että koiralla ei ole ollut kaikki hyvin, hän sanoo.
Kun Dolly kuoli, Lehtonen pohti pitkään, uskaltaako jatkaa saman rodun kanssa. Hän tiesi jo silloin, miten sairas rotu on kyseessä. Silti hän päätyi ottamaan uuden pennun samalta kasvattajalta, koska myös rodun vaihtaminen tuntui liian suurelta riskiltä.
– Silloin minä lupasin itselleni, että jos tällä koiralla koskaan todetaan nämä samat rotutyypilliset sairaudet kuin edeltäjällä, niin teen kaikkeni, että mahdollisimman moni ihminen kuulee niistä, Lehtonen sanoo.
Dollyn seuraaja Sukka täyttää tänä vuonna 12 vuotta. Lehtosen arvion mukaan koira elää tällä hetkellä "yksisilmäisen mummokoiran elämää" ja voi olosuhteisiin nähden hyvin.
Diagnoosilistalla on silti paljon: lievä syringomyelia ja kallon epämuodostuma, sydämen läppävika ja kuivasilmäisyys, sekä lisäksi toinen silmä on poistettu.
– Ihan riittävästi yhdelle koiralle, Lehtonen lisää.
Pian 12 vuotta täyttävällä Sukalla on useita rodulle tyypillisiä terveysongelmia. Silmä jouduttiin poistamaan tulehduksen vuoksi, joka puhkesi ison hammasoperaation jälkeen.Jenna Lehtonen
Syringomyelia on hermokipua aiheuttava, neurologinen selkäydinsairaus, jossa selkäytimeen syntyy nestepaineen vuoksi onteloita. Taustalla on usein kallon takaosan rakenteellinen epämuodostuma, jonka vuoksi aivoille on liian vähän tilaa ja aivo-selkäydinnesteen normaali kierto häiriintyy.
Oireet ovat yksilöllisiä, mutta koira voi ilmaista kipuaan esimerkiksi rapsuttamalla ilmaa pään vieressä. Ainoa tapa todeta syringomyelia on pään magneettikuvaus.
Sukan kohdalla Lehtonen on seurannut muun muassa niskan rapsuttelua ja huulten lipomista. Yksi yksityiskohta on jäänyt erityisesti mieleen.
– Kun on kovat pakkaset ja lähdetään lämpöisistä sisätiloista ulos, niin Sukka usein lähes välittömästi menee hankaamaan päätä lumihankeen. Se on aina ollut sellainen, mitä vähän mietin, että tämä ei ole normaalia, Lehtonen sanoo.
Silmä poistettiin nopeasti eskaloituneen tulehduksen vuoksi
Sukan yksisilmäisyys liittyy Lehtosen mukaan hammasongelmiin, jotka ovat rodulla tyypillisiä lyhytkalloisuuden vuoksi. Ahtaassa pääkopassa hampaille ei ole tilaa, mikä altistaa ientulehduksille ja hammaskivelle.
Sukka oli hammaskiven poistossa ja isommassa hammasoperaatiossa. Muutaman päivän jälkeen silmä alkoi oireilla ja tilanne paheni nopeasti.
– Alkuun silmä vaan rupesi vuotamaan ja rähmi tosi voimakkaasti, ja koira piti silmää puolitangossa, Lehtonen kertoo.
Aluksi tilanne vaikuttikin silmätulehdukselta.
Syringomyelia on yksi cavalierkingcharlesinspanieleilla esiintyvä rotutyypillinen sairaus. Se on hermokipua aiheuttava, neurologinen selkäydinsairaus, jossa selkäytimeen syntyy nestepaineen vuoksi onteloita.
Taustalla on usein kallon takaosan rakenteellinen epämuodostuma, jonka vuoksi aivoille on liian vähän tilaa ja aivo-selkäydinnesteen normaali kierto häiriintyy. Jopa 94–100 prosentilla cavaliereista esiintyy kallon epämuodostuma.
Oireet ovat yksilöllisiä, mutta koira voi ilmaista kipuaan esimerkiksi rapsuttamalla ilmaa pään vieressä.
Kun silmäspesialistille ei saatu heti aikaa, välissä käytiin tavallisella eläinlääkärillä. Seuraavana aamuna koira oli jo hänen mukaansa todella kipeä. Kun silmälääkärille lopulta päästiin, vaihtoehdot olivat vähissä.
– Kun vihdoin pääsimme silmäspesialistille, koko silmämuna oli ehtinyt tulehtua. Yhden vuorokauden aikana siis homma eskaloitui täysin, Lehtonen lisää.
– Silmälääkärit totesivat meille silloin, että koira tulee joka tapauksessa sokeutumaan tästä silmästä. Koko silmämuna oli tulehtunut. Siellä todettiin panuveiitti. Jos halusi saada koiralta mahdollisimman nopeasti kivut pois, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin poistaa silmä, Lehtonen sanoo.
Lehtonen arvioi, että eläinlääkärikulut ovat vuosien varrella nousseet tuhansiin euroihin. Jäljellä olevaa silmää pitää suojella ja "voidella" päivittäin kuivan silmän vuoksi. Silmien kuivuus on niin ikään yksi rodulle tyypillisistä, pienestä kallosta ja ulkonevista silmistä johtuva vaiva.
Lehtonen tekee toimittajana koiramaailman epäkohtiin pureutuvaa podcastia ja on perustanut myös aiheeseen liittyviä Facebook-ryhmiä. Hän kertoo ryhmään liittymisen yhteydessä kysyvänsä uusilta jäseniltä, tietävätkö he, mitä syringomyelia tarkoittaa tai että lähes kaikilla cavaliereilla on kallon epämuodostuma.
Hänen mukaansa vastaukset paljastavat usein tiedon puutteen. Moni harkitsee rotua tai on jo saamassa pennun, vaikka perusasiat eivät ole tuttuja.
Jenna Lehtonen kertoo kokemuksistaan cavalierkingcharlesinspanielin omistajana Asian ytimessä.doc: Sairaiksi jalostetut -dokumentissa.
– Tänä päivänä cavalierin saa ottamaan tiedon puute ja se, että halutaan söpö ja hellyttävä pallopää nappisilmä, joka on tosi lutunen ja jota markkinoidaan helppona ystävällisenä koirana, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa rotua harkitsevien pitäisi perehtyä myös rodun historiaan ja geenipohjaan. Lehtonen sanoo, että rotu polveutuu maailmanlaajuisesti kuudesta kantakoirasta, eli geeniperimä on kapea.
– Toivoisin, että ihmiset tekisivät kotiläksyt hyvin ja hankkisivat niin paljon tietoa kuin mahdollista ennen kuin tekevät päätöksen söpön ulkomuodon perusteella, Lehtonen sanoo.
Suomessa käynnissä oleva roturisteytysprojekti on Lehtosen mielestä askel oikeaan suuntaan, mutta eteneminen on hidasta verrattuna Ruotsiin, jossa risteytyspentueita on syntynyt useita. Suomessa kolmessa vuodessa risteytyspentueita on syntynyt vain kaksi.
Hän kyseenalaistaa sen, riittävätkö risteytykset, jos samaan aikaan jatketaan perinteisiä cavalier–cavalier-yhdistelmiä.
– Nämä risteytysprojektit ovat tällainen silmänkääntötemppu, jolla yritetään saada huomio siihen, että me tehdään jotain, mutta onko niistä sitten tarpeeksi ja riittävästi hyötyä, jos samaan aikaan kuitenkin kasvatetaan ihan normaaliin tapaan cavalier–cavalier-yhdistelmiä? Lehtonen pohtii.
Lehtosen mukaan kaikkien rodun kasvattajien pitäisi osallistua risteytystalkoisiin. Hän nostaa esiin myös Norjan mallin, jossa kahden puhdasrotuisen cavalierin yhdistäminen on kielletty, ja katsoo, että Suomessa voidaan tarvita nykyistä radikaalimpia toimia.
– En näe mitään syytä, mikseikö sitä voisi tehdä myös Suomessa, koska selvästikään nämä toimet, mitä tähän asti on tehty, ei ole riittänyt siihen, että rotu olisi lähtenyt elpymään, Lehtonen sanoo.
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!
Pauliina Ainasoja on MTV Uutisten toimittaja. Hän työskentelee pääosin some-tiimissä, eli hänen sisältöjään näkee TikTokissa ja Instagramissa sekä MTV Uutisten verkossa ja Asian ytimessä.doc -dokumenteissa. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset, arjen talous- ja eläinaiheet. Juttuvinkit ovat tervetulleita sähköpostitse.
Dolly hankittin Jenna Lehtosen lapsuudenperheen ensimmäiseksi koiraksi.
