Irwin Goodmanin läpimurto ei ollut sattumaa, vaan tietoisesti rakennettu brändi, selviää tuoreesta kirjasta.
Irwin Goodman oli yksi 1960–70-lukujen suurimpia viihdetähtiä. 47-vuotiaana kuollut artisti muistetaan renttuimagostaan, kansanomaisista lauluistaan ja äänestään.
Uusi kirja avaa Goodmanin tarinaa tavalla, joka rikkoo vuosikymmenten myytit.
Elämäkerran kirjoittaja, toimittaja Petri Lahti ja Irwinin, eli Antti Hammarbergin, lapsuudenystävä Jouko Rita kertovat siinä, miten Irwinin ura rakennettiin määrätietoisesti ja miten kovaa hintaa laulaja maksoi menestyksestään kulissien takana.
Petri Lahden mukaan artisti Irwin ei putkahtanut maailmaan tyhjästä, vaan taustalla oli yllättävän määrätietoinen taustatyö kaksikolta Hammarberg ja Vexi Salmi. Salmi (1942–2020) oli sanoittaja ja levytuottaja.
– Siinä alettiin heti tekemään Irwinistä tämmöistä reissumiestä ja protestilaulajaa ja vähän niin kuin Suomen Dylania tai Donovania, Lahti selvitti Huomenta Suomen haastattelussa.
Ritan mukaan edes Goodmanin ikoninen "honottava" lauluääni ei ollut hänen oma luonnollinen tyylinsä, vaan Vexi Salmen hänelle opettama tehokeino.
Ihan ensimmäisellä keikalla Hämeenlinnan Palokunnantalolla 1960-luvun puolivälissä siitä ei kuitenkaan tykätty.
Ritan mukaan Vexi Salmi oli mainostanut ennen keikkaa Palokunnan talolla esiintyvää "maailmankuulua Irwin Goodmania", vaikka yleisö ei vielä tiennyt, kuka hän oli.
Kun Antti Hammarberg sitten astui lavalle ja aloitti honottavan laulunsa, yleisö luuli, että varsinainen tähti oli vasta tulossa.
– Kansa huusi, että jumalauta Hammerberg pois sieltä, sinne on tulossa oikein kuuluisa laulaja, Rita nauroi.
Lahden mukaan yksi Irwinin vahvuuksista artistina oli se, että hän osasi levittää Vexi Salmen kanssa kappaleisiin niin elämän ilot kuin surutkin.
– Ryysyranta on tietenkin syntynyt tämmöisistä. Joku keikalla oli tullut Irwinille juttelemaan, että teidän kannattaisi tehdä Vexin kanssa kappale siitä, minkälaista köyhyyttä edelleen 60 luvun lopussa Suomessa oli.
– Heillä oli taito ottaa jatkuvasti esille asioita myös heidän omasta elämästään. Irwinille sattuneesta rattijuoppouskärystä tuli Autolla Kanarian saarille, ja oli Häirikköä ja kaikkea mahdollista. He osasivat puhutella kansan sielua ja kieliä.
Yksi Irwinin elämän synkimmistä hetkistä oli hänen ystävänsä Jouko Ritan mukaan kuuluisan, Hattulaan rakennutetun komean omakotitalon Ryysyrannan pakkohuutokauppa syksyllä 1970.
Irwin seurasi huutokauppaa talon katolta.
Ritan mukaan Irwin näytteli loistavasti reipasta, mutta todellisuus oli toinen.
– Sillä hetkellä hän menetti sydämensä. Rita kertoo.
– Se oli todella hankala paikka Goodmanille. Talo oli rakennettu ikuiseksi kodiksi. Äidillekin oli tehty oma puoli ja se oli eristetty niin, että toisella puolella saatiin pitää minkälaisia bileitä tahansa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
9:55Protestilauluista iskelmään: Irwin Goodmanin uran nousut ja laskut.
"Tossa on sullekin pikkuisen elämänmakua"
Monet muistavat Irwinin hatunreuhkasta eli nahkaisesta lierihatusta.
Sellaisen hän lahjoitti myös ystävälleen – tosin kitkerissä tunnelmissa.
– Siihen liittyy sellainen tarina, että hän tuli Vexin kanssa Espanjasta, ilmeisesti Las Palmasista ja "poikkeuksellisesti", eli tavan mukaan, ei ollut penniäkään rahaa tallella.
– He tulivat meidän Tupakkatupaamme, eli tupakkakauppaan, ja minä erehdyin pitämään heille pikkusaarnaa, vaikka olin valmis rahat antamaan. Goodman jotenkin loukkaantui ja nappasi hatun omasta päästään. Se oli ihan uusi, siltä reissulta juuri tuotu. Hän löi sen minun päähäni ja sanoi, "tossa on, Tutti, sullekin, jumalauta, pikkuisen elämänmakua".
Goodman ja Vexi Salmi kutsuivat Ritaa Tutiksi. Nimi liittyi "varmuusvälineisiin", joita ei siihen aikaan myyty muualla kuin hänen Tupakkatuvassaan. Myöhemmin Rita tuli tunnetuksi taidekauppiaana.
Rita kertoo olleensa Irwinille neuvova ääni myös kaikkein suurimman suosion keskellä.
– En varmasti ollut moralisti muuten, mutta esimerkiksi silloin, kun hänen suosionsa alkoi kasvaa, kerroin, että "ei tuollaiset arvoihmiset polta mitään Marlboroa, vaan sä poltat sikareita".
– Goodmanin sanoi, että nyt ei v'tvielä raha riitä sikareihin, mihin minä sanoin, että kolme ensimmäistä viidenkymmenen kappaleen Hofnar-laatikkoa ovat aina pohjalla takuuna, että maksat niitä vähittäin. Ja aina maksettiin käteisellä kaikki.
Irwin Goodmanin elämässä myös alkoholi oli isossa roolissa.
Alkoholi oli ollut tuttu ongelma Ritallekin, joka kertoo olleensa jopa ”sen alan ammattilainen”.
– Goodman sanoi aina, että hänestä ei tule koskaan alkoholistia, koska hänellä on niin varoittava esimerkki kuin minä.
Jossain vaiheessa viina kuitenkin vei ja Irwin päätyi elämään täysin eristäytyneenä omassa kodissaan. Hän asui tuolloin Tampereella Lielahdessa.
– Hän ei käytännössä liikkunut minnekään vaan sinne tullut juoppoporukka toi tullessaan tavaraa. Goodman oli siellä kokonaan vanki, Rita kuvaa.
Irwin nousi vielä kerran
Goodman nousi kuitenkin alhosta vielä kerran ennen varhaista poismenoaan. 1980-luvulla hän levytti muun muassa suureen suosioon nousseet Rentun ruusun ja Härmäläisen perusjuntin.
Yhdeksi Irwinin viimeisistä kappaleista jäi vuonna 1989 ilmestynyt Maailma on kaunis.
– Kysyin Veksiltä, miten hän osasi sen kirjoittaa, ja hän sanoi, että "mä tiesin, että Goodman lähtee, mä vain toivoin, että vielä Goodman kerkeisi laulaa sen".
Irwin kuoli tammikuussa 1991 paluumatkalla keikalta Neuvostoliitosta. Hän sai sairaskohtauksen autossa Vaalimaan ja Haminan välisellä taipaleella.
Hautajaiset olivat kova erityisesti Vexi Salmelle.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
