Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että koirarotujen väliltä löytyi useita eroja muun muassa sosiaalisessa kognitiossa, ongelmanratkaisukyvyssä ja itsehillinnässä, kerrotaan SmartDOG-yrityksen tiedotteessa. Tutkimus toteutettiin juuri SmartDOG-yrityksen testien avulla.
Tutkimusaineisto koostui 1002:sta koirasta ja analysoitavana oli kaiken kaikkiaan 13 koirarotua. Tutkimus julkaistiin Scientific reports -sivustolla.
Rotujen väliltä löytyi merkittäviä eroja testeissä, jotka mittasivat koirien kognitiivisia piirteitä sekä käyttäytymistä.
Mikään kognitiivinen piirre ei sinänsä ole "hyvä" tai "huono"
Testit, joihin koirat osallistuivat, testasivat muun muassa niiden itsehillintää, ihmisten eleiden ymmärtämistä (esimerkiksi sormella osoittaminen tiettyyn suuntaan), tilaan liittyvää ongelmanratkaisua, aktiivisuustasoa, tuntemattomaan ihmiseen suhtautumista, uuteen ympäristöön tutustumista ja käyttäytymistä ongelmanratkaisutilanteessa, joka on mahdoton ratkaista (pyrkiikö koira suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä vai pyytääkö se ihmiseltä apua), tiedotteessa kerrotaan.
Näissä testeissä löytyi merkittäviä rotujen välisiä eroja, toisin kuin koirien suoriutumisessa loogista päättelyä tai muistia vaativissa tehtävissä.
– Tulokset tarjoavat paljon mielenkiintoista informaatiota siitä, millaisia ominaisuuksia eri roduissa on mahdollisesti arvostettu enemmän, joko rodun alkuperäisessä tai nykyisessä käyttötarkoituksessa, väitöskirjatutkija Saara Junttila kertoo tiedotteessa.
Kuvassa esiintyvän malinois-yksilön paimentamisvietti on niin suuri, ettei se pidä juurikaan yksinolosta.MTV Uutiset
Junttilan mukaan mikään kognitiivinen piirre ei sinänsä ole "hyvä" tai "huono", vaan jokainen niistä on arvokas omanlaisissaan työtehtävissä.
– Esimerkiksi itsenäinen työskentely voi olla hyödyllinen ominaisuus hajutyössä, kun taas kotikoiralta saatetaan toivoa enemmän ihmiseen tukeutuvaa käytöstä, Junttila toteaa.
Rotujen sisällä esiintyi myös runsaasti vaihtelua ja Junttila muistuttaa, että loppujen lopuksi jokainen koira on yksilö. Rotu on vain yksi tekijöistä, joka vaikuttaa koiran kognitiivisiin piirteisiin.
Jokaisella rodulla omat vahvuutensa ja heikkoutensa
Tutkimustulosten perusteella uutissivusto Telegraph julisti älykkäimmäksi koiriksi malinoisit, jotka testien mukaan ovat itsenäisiä, eteviä ratkomaan ongelmia sekä nopeita reagoijia ja hyviä lukemaan ihmisiä.
Telegraph laittoi rodut älykkyysjärjestykseen jakamalla pisteitä 13 rodun kesken eli antamalla 13 pistettä "parhaiten suorittaneelle" rodulle ja yhden pisteen huonoimmalle. Tällä tavalla laskettuna malinois sai 35 pistettä 39:stä.
Tutkimuksen tekijöiden tarkoitus ei kuitenkaan ollut laittaa rotuja paremmuusjärjestykseen, eikä esimerkiksi itsenäisyys ole välttämättä älykkyyden merkki.
Bordercolliet saivat suomalaistutkimuksessa toiseksi eniten pisteitä.Shutterstock
Saara Junttila kommentoi Telegraphille, että tutkimus paljasti jokaisesta rodusta omat vahvuudet ja heikkoudet.
– Esimerkiksi labradorinnoutaja oli hyvin etevä tulkitsemaan ihmisen eleitä, mutta ei niin hyvä tilaan liittyvässä ongelmanratkaisussa, Junttila kertoo.
Osa roduista oli taas tasaisen vahvoja kaikissa testeissä, muttei saanut erityisen korkeita tai matalia pisteitä, kuten shetlanninlammaskoira.
– Belgianpaimenkoira malinois erottautui useissa kognitiivisissa testeissä saaden hyvät pisteet lähes kaikissa testeissä, SmartDOG-yrityksen kehittäjä, dosentti Katriina Tiira kommentoi.
Hovawart selvisi tutkimuksessa kolmanneksi.Shutterstock
Myös bordercolliet pärjäsivät testeissä hyvin saaden roduista toiseksi eniten pisteitä Telegraphin laskukaavalla: 26/39.
Kolmanneksi eniten pisteitä keräsi hovawart-rotu, 25/39.
Korjaus 13.1.23 klo 08.27: Lisätty tieto siitä, että älykkyysjärjestykseen koirarodut on laittanut Telegraph-sivusto, ei tutkimusryhmä, ja selvennetty Telegraphin käyttämää laskukaavaa.
