Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kansainvälinen tutkimus: Koronasulut vähensivät poliisin tietoon tulleita rikoksia – Helsingissä määrät laskivat keskimääräistä tasoa vähemmän

7:11Nuorten raaistunut väkivalta huolettaa – ministeriö pilotoi kunnissa mallia, jolla puututaan nuorten väkivaltakierteeseenKatso video: Nuorten raaistunut väkivalta huolettaa. Alaikäisten tekemissä rikoksissa piikki erityisesti vakavien väkivaltarikosten kohdalla.
Julkaistu 05.06.2021 05:29

MTV UUTISET - STT

Tutkimuksessa tarkasteltiin henkirikoksia, pahoinpitelyjä, ryöstöjä, varkauksia, murtoja sekä ajoneuvovarkauksia eri puolilla maailmaa.

Viime vuoden keväänä eri puolilla maailmaa voimaan astuneet koronasulut vähensivät poliisin tietoon tullutta rikollisuutta huomattavasti, mutta vaikutus jäi lyhytaikaiseksi, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana 27 kaupunkia 23 maasta eri puolilta maailmaa, myös Helsinki. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miten keväällä 2020 alkaneet ja kesään tai alkusyksyyn kestäneet erilaiset koronapandemian takia määrätyt sulkutilat vaikuttivat siihen, kuinka paljon poliisin tietoon tuli tiettyjä rikoksia. Tarkasteltavina olivat henkirikokset, pahoinpitelyt, ryöstöt, varkaudet, murrot sekä ajoneuvovarkaudet.

–  Keskimäärin rikosten määrä laski 37 prosenttia. Helsingin osalta keskimääräistä pudotusta oli 20 prosenttia. Pahoinpitelyissä Helsingin lasku vastasi yleistä tasoa ja oli noin 35 prosenttia. Muissa rikoksissa määrät laskivat Helsingissä systemaattisesti keskimääräistä tasoa vähemmän, kertoo tutkijaryhmään kuulunut Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja, professori Tapio Lappi-Seppälä.

Katso kotikuntasi tilanne: Näin kauan poliisin tulo kestää hätätilanteissa 

Suurin pudotus kesti vain joitain viikkoja

Tutkimuksen mukaan rikosten määrän laskuun näyttivät vaikuttavan eniten liikkumisrajoitukset tai -kiellot. Lappi-Seppälän mukaan muilla toimilla, kuten koulujen sulkemisella, etätöillä ja yleisötilaisuuksien kielloilla ei yleensä nähty havaittavia yhteyksiä rikosten vähenemiseen.

Liikkumisrajoitukset olivat kaupungeissa erilaisia. Tiukemmat rajoitukset näyttivät olevan yhteydessä suurempaan pudotukseen rikosmäärissä.

–  Helsingissä liikkumisrajoitukset olivat lievempiä kuin monessa muussa vertailun kaupungissa. Joissain kaupungeissa ulos ei saanut mennä kuin hätätilanteessa ja siinä saattoi olla rangaistusuhka vielä päällä. Voi olla, että se heijastuu siihen, miten osassa kaupungeista nähtiin hyvinkin jyrkkiä muutoksia, Lappi-Seppälä sanoo.

Tutkimuksen mukaan koronasulkujen vaikutus ilmoitettuun rikollisuuteen vaikutti kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi. Suurin pudotus nähtiin yleensä 2–5 viikon päästä sulkutoimien alusta. Sen jälkeen määrät alkoivat vähitellen palata sulkua edeltäneelle tasolle, vaikka rajoitukset yhä jatkuivat.

–  On käynnissä seuranta, jossa kerätään lisäaineistoa pidemmältä aikaväliltä. Tässä on aika monta epävarmuustekijää: esimerkiksi vaikka rajoitukset pysyivät muodollisesti samoina eivätkä lieventyneet, muuttuiko ihmisten käytös ajan mittaan eikä rajoituksia enää noudatettu samalla tavalla, Lappi-Seppälä pohtii.

Koti- ja katuväkivaltaa ei eritelty

Lappi-Seppälä korostaa, että tutkimuksessa on rajoituksensa. Laajan kansainvälisen vertailun mahdollistamiseksi iso osa rikoksista jouduttiin rajaamaan aineiston ulkopuolelle.

–  Tutkimukseen valittiin perinteisiä rikoksia, joissa on suhteellisen yhteneväiset kansainväliset standardit. Esimerkiksi huumausainerikoksissa eri maiden lainsäädäntöjen eroista johtuvat tilastointivaikeudet ovat huomattavia, Lappi-Seppälä valottaa.Aineistosta puuttuu myös tieto siitä, missä epäillyt rikokset ovat tapahtuneet.

–  Tämä on relevanttia väkivallan mittaamisessa ennen kaikkea pahoinpitelyissä: eli tapahtuuko se julkisella paikalla ja on katuväkivaltaa, vai onko se neljän seinän sisällä tapahtuvaa, esimerkiksi kotiväkivaltaa. Britanniasta on jo näyttöä, että sisätiloissa tapahtuvat rikokset ovat voineet jopa lisääntyä (korona-aikana).

Tutkimuksen aineisto perustuu poliisin rekistereihin, mutta kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoon. Pandemia on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, missä määrin ihmiset ovat tehneet rikosilmoituksia.

Myös poliisien tavoissa kirjata rikoksia on eroja. Lisäksi pandemia on saattanut joissain kaupungeissa johtaa siihen, että rikoksia on jäänyt kirjaamatta esimerkiksi poliisin resurssipulan takia.

Lappi-Seppälän mukaan piilorikollisuuden valottamiseksi tutkimuksissa pitäisi käyttää poliisidatan lisäksi muita lähteitä, kuten sairaaloiden tietoja ja haastattelututkimuksia. Koronapandemian kaltaisessa nopeassa muutoksessa haastattelu- ja kyselymenetelmien käyttö on kuitenkin hankalaa, hän sanoo.

–  Niissä maissa missä sairaaladataa on kerätty, se on tukenut tätä perustulosta – mutta niin, että vähentyminen koskee nimenomaan julkisilla paikoilla tapahtuneita rikoksia. Kun täydentävät aineistot huomioidaan, nekin viittaavat siihen, että muutos on todellinen, mutta se ei välttämättä koske ollenkaan neljän seinän sisällä tapahtuvaa väkivaltaa.

Tutkimus julkaistiin aiemmin tällä viikolla Nature Human Behaviour -tiedejulkaisussa.

Lue myös: Nuorten tekemä väkivalta raaistunut, teräaseita yhä useammalla – onko Suomessa jo viitteitä jengeistä?

Lisää aiheesta:

Miksi lapset syyllistyvät vakavaan väkivaltaan? Tutkija nostaa esiin pientä ryhmää koskevan ilmiön: "Olisin huolissani siitä"Nuorten katuväkivalta on lisääntynyt ja osa kantaa jopa asetta – "Silloin kasvavat myös riskit"Väkivaltarikosten määrä kasvanut selvästi – Asiantuntija: Suomi ei ole vielä Ruotsin tielläOvatko aamuruuhkat tulevaisuudessa historiaa? Koronapandemialla selkeä vaikutus liikennemääriin: "Emme varmasti tiedä, mitä vaikutukset tulevat olemaan"Nuorten tekemä väkivalta raaistunut, teräaseita yhä useammalla – onko Suomessa jo viitteitä jengeistä?Tutkija: Pohjois-Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet yliedustettuina raiskaustilastoissa – "Lähtömaa ei olennaisin rikollisuuden selittäjä"
TutkimustuloksetPoliisiRikosKoronavirusKoronarajoituksetHenkirikoksetVarkaudetPahoinpitelyUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Tutkimustulokset
  • Eilen15:50
    Teknologia

    Tutkijoilta tyrmäys huipputarkalle 8K-televisiolle: Ei välttämättä tarjoa yhtään lisää terävyyttä – tässä syy

  • Eilen11:38
    Terveys ja hyvinvointi

    Lisää vireyttä syksyyn: Helppo teko voi piristää mieltä

  • 1.11.14:31
    Painonhallinta

    Nukutko sopivasti? Tietty määrä unta mahdollistaa parhaan tuloksen painonpudotuksessa

  • 1.11.13:23
    Etelämanner

    Tutkijat löysivät kuusi miljoonaa vuotta vanhaa ilmaa

  • 1.11.06:49
    Dinosaurukset

    T.rexin luuranko kuuluikin aivan eri lajille: käsitys dinosaurusten kuninkaasta mullistui