Selvä enemmistö 16–74-vuotiaista suomalaisista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa jossain kohtaa elämäänsä.
Lähisuhdeväkivalta ei kuitenkaan ole ainoastaan puheenaihe vaan monen suomalaisen arkeen ja turvallisuuteen vaikuttava tositarina.
Jyväskylän yliopiston ja tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suurin osa, eli 75 prosenttia, 16–74-vuotiaista suomalaisista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa jossain kohtaa elämäänsä.
– Se sisältää sekä henkistä, fyysistä että seksuaalista väkivalta ja sitä voi tapahtua kerran tai useita kertoja. Variaatio lukujen sisällä on toki iso, kertoi THL:n erikoistutkijadosentti Johanna Hietamäki Huomenta Suomessa.
Muihin Pohjoismaihin suhteutettuna Suomessa erityisesti parisuhdesurmien osalta luvut ovat olleet isoimpia pitkän aikaa.
– Ja ne ovat lähteneet Suomessa vielä kasvuun viime vuosina.
Vuoden 2026 kuuden ensimmäisen viikon aikana jo viisi naista oli saanut surmansa nykyisen tai ex-kumppaninsa toimesta, kertovat UN Women Suomi ja Nytkis ry.
Lue myös: "Kun mies surmaa naisen, on taustalla aina naisvihaa" – näin naisviha heikentää Suomen turvallisuutta ja taloutta
Miten tunnistaa merkit?
Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua muissakin läheisissä ihmissuhteissa kuin vain parisuhteissa.
– Jonkin verran uutisissa on myös esimerkiksi aikuisen lapsen väkivaltaa omia vanhempia kohtaan tai lähisukulaisen tekemää väkivaltaa, Hietamäki kertoo.
– Lähisuhdeväkivalta eroaa muusta väkivallasta siinä, että tekijä on ihminen, johon on läheinen ihmissuhde ja johon on riippuvuutta ja tunnesuhde pitkältä ajalta.
Lähisuhdeväkivaltaa on usein hankala tunnistaa, koska voi olla vaikea erottaa aitoa huolenpitoa kontrolloinnista.
Hietamäki antaa esimerkin.
– Voi olla vaikka, että toinen sanoo, että mennään aina yhdessä kuntosalille ja tehdään kaikki yhdessä.
– Voi olla mukavakin tehdä asiat yhdessä, mutta onko kyse sittenkin siitä, että toinen haluaa kontrolloida tai hienovaraisesti estää tai rajoittaa yhteyksiä ja yhteydenpitoa läheisiin tai ystäviin. Sen huomaaminen voi olla tosi vaikeaa, Hetamäki sanoo.
Merkki, jolle tulee olla todella herkillä, on se, että jos toista osapuolta pelkää.
– Ei ole kyse tasapuolisesta ja tasaveroisesta ihmissuhteesta, vaan silloin toinen pyrkii hallinnoimaan kontrollin kautta loppujen lopuksi kaikkea elämää ja jopa ajattelua, Hietamäki kertoo.
Lue myös: Kommentti: Minua puistatti katsoa Jani Volasta tv-ruudullani – ja kaikkien olisi syytä pysähtyä miettimään miksi
Merkit, joista läheisten tulisi huolestua
Rauhan ja konfliktitutkimuksen maisteri Essi Laitinen tekee musiikkia artistinimellä Alia Selene ja käsittelee teksteissään muun muassa lähisuhdeväkivallan teemoja.
Hän kertoi Huomenta Suomessa, että hänen lähipiiristään on paljastunut useita lähisuhdeväkivaltatapauksia.
Kaikkia tapauksia on yhdistänyt se, että Laitisen läheiset ovat kertoneet kokemastaan väkivallasta vasta, kun suhde on jo päättynyt.
– Jos itse peilaan taaksepäin, niin merkit olivat kyllä ilmassa jo aiemmin. Oli eristäytymistä, mustasukkaisuutta, pientäkin kontrollia, esimerkiksi, että piti kysyä lupa johonkin tekemiseen, Laitinen listaa.
– Tällaiset merkit, eivät välttämättä aina kerro lähisuhdeväkivallasta, mutta ne ovat sellaisia merkkejä, joista läheisten pitäisi huolestua. Ne olisivat olleet merkkejä, jotka itsekin olisi pitänyt huomata.
Laitisen mukaan iso ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on, että Suomessa ei selkeästi pidetä kaikkea väkivaltaa täysin tuomittavana asiana, johon pitää puuttua.
– Meillä valta-asemissa olevia ihmisiäkin syytetään epäasiallisesta käytösestä naisiin tai jopa nuoriin tyttöihin kohdistuen. Jos se on ok jollain, joka pitää isoa valtaa, niin tietysti se on normaalia kaikkialla.
– Eihän meillä ole yhteiskuntarauhaa, jos meillä ei ole rauhaa kodeissamme, Laitinen painottaa.