Nuorten tekemä väkivalta raaistunut, teräaseita yhä useammalla – onko Suomessa jo viitteitä jengeistä?

7:11
Nuorten raaistunut väkivalta huolettaa – ministeriö pilotoi kunnissa mallia, jolla puututaan nuorten väkivaltakierteeseen

Poliisin mukaan alaikäisten tekemissä rikoksissa on näkynyt piikki erityisesti vakavien väkivaltarikosten kohdalla viimeisen vuoden aikana.

Tilastollisesti nuorisorikollisuus on ollut jo vuosien ajan laskussa, mutta koronapandemialla voi olla osasyynsä nuorten tekemien väkivaltarikosten raaistumiseen. Jo valmiiksi pahoinvoivat nuoret ovat voineet koronan myötä ajautua vielä pahempaan jamaan, lisäksi poliisi on huolissaan nuorten keskuudessa lisääntyneestä teräaseiden kantamisesta.

Viimeisen vuoden aikana otsikoissa on nähty erityisen paljon raakoja väkivallantekoja, joissa asianosaisina on ollut alaikäisiä nuoria. Useita näistä tapauksista on jo ehditty käsittelemään käräjäoikeudessa, osa taas odottelee yhä tutkinnan valmistumista.

Selvää on kuitenkin se, että vuoden 2020 alkupuolella alkanut suuntaus on jatkunut samanlaisena myös tänä vuonna. Viimeisin tapaus on viikonlopulta: 18-vuotiasta nuorta epäillään kahdesta alaikäiseen kohdistuneesta tapon yrityksestä Helsingin Ruoholahdessa. Toinen rikoksen uhreista on 14-vuotias. 

Ovatko väkivallanteot raaistuneet?

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Jari Koski haluaa ensitöikseen korjata yhden virheellisen käsityksen: nuorisorikollisuus ei suinkaan ole lisääntynyt kokonaisuudessaan, vaan se on itse asiassa ollut jo pitkään laskusuunnassa.

Tuoreen raportin mukaan nuoret tekevät rikoksia selvästi vähemmän kuin vielä 1990-luvulla. Mistä uutiset väkivallan raaistumisesta sitten kumpuavat?

– Viime vuonna me huomasimme, että törkeimpiin väkivaltarikoksiin oli tulossa piikki. Aikuisten osalta tämä piikki on vähän tasoittunut, mutta nuorten osalta vaikuttaisi siltä, että se trendi jatkuu. Meille tulee siis huolestuttavan paljon juttuja, joissa on mukana alaikäisiä tai juuri 18 vuotta täyttäneitä rikososapuolina, Koski selittää.

Video: MTV Uutiset raportoi Ruoholahdessa tapahtuneista väkivallanteoista toukokuun alussa - juttu jatkuu videon jälkeen: 

1:40

Törkeillä väkivaltarikoksilla Koski viittaa esimerkiksi törkeisiin pahoinpitelyihin, tapon yrityksiin ja henkirikoksiin. Yhtään yksittäistä selittävää tekijää tällaiselle tilastopiikille ei kuitenkaan ole.

– Sitä ollaan tässä aika laajalla rintamalla pohdittu, että mitkä asiat näihin on johtaneet. On arvioitu, että tämä koronasta johtuva poikkeustilanne on jollain tavalla vaikuttanut asiaan, mutta on vaikea sanoa, että kuinka suuri merkitys tilanteella on tähän piikkiin ollut. 

Mikä voi aiheuttaa väkivaltaista käytöstä?

Tutkimustiedon valossa siis entistä suuremmalla osalla Suomen nuorista menee aiempaa paremmin, mutta samanaikaisesti pienellä joukolla menee ehkä aiempaa huonommin. 

Yhteisiä nimittäjiä vakavaan väkivaltaan syyllistyneillä nuorilla ovat olleet esimerkiksi päihdeongelmat, huumausaineet ja niiden levittäminen, mielenterveysongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnasta.

Koronan myötä harrastusmahdollisuudet ovat voineet puuttua täysin, ja normaali elämä ja kanssakäyminen toisten kanssa on muuttunut. Usein väkivaltarikosten tekijöillä on ollut myös taustaa lastensuojelun parissa. 

– Myös siteet perheeseen, turvallisiin aikusiin ja kouluun ovat rikoksen tekijöillä usein heikompia. Heitä yhdistää toivottomuuden tunne ja tavoitteiden puuttuminen elämässä, selittää Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen

Video: Koskelan henkirikoksen yhteydessä esille nousi vapaaottelu, josta otetaan mallia väkivallanteoissa - Viiden jälkeen -ohjelma kysyi, mistä on kyse. Juttu jatkuu videon jälkeen: 

5:40

Kaakinen muistuttaa, että vaikka viime vuoden piikki nuorten väkivaltarikoksissa näkyy tilastossa selkeänä, ei vielä pidä tehdä liian pitkällisiä johtopäätöksiä. 

– Silloin kun puhutaan harvinaisista rikoksista, kannattaa olla aina varovainen, koska muutamakin tapaus tekee aina heti ison nousun tilastoon. Mutta kyllä viime vuonna oli selvä nousu, ja jos tänä vuonna sama jatkuu tilastojen mukaan, niin täytyy tässä ainakin hereillä olla. 

Tekevätkö maahanmuuttajataustaiset nuoret enemmän rikoksia?

Huolestuttavana ilmiönä väkivalta- ja ryöstörikoksissa rikostarkastaja Koski nostaa esille tiettyjen maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustuksen. Hänen mukaansa heidän kohdallaan korostuvat samat ongelmat, mitä muidenkin rikoksesta epäiltyjen kohdalla. 

– Teolla voi olla nuorelle joku kovinkin järkevä selitys, jota aikuinen ei välttämättä ymmärrä ollenkaan. Syitä tekoihin on ollut yhtä paljon kuin tekojakin, Koski toteaa.

Tutkijatohtori Kaakisen mukaan eri tutkimuksissa on nähty yhteys maahanmuuttajataustaisten nuorten ja erilaisten rikosten välillä, mutta hänen mukaansa kyse on hyvin vaihtelevan tasoisista yhteyksistä, jotka eivät vielä yksinään selitä rikoskäyttäytymistä. 

– Usein maahanmuuttajaryhmien kohdalla puhutaan siitä, että heidän riskinsä marginalisaatioon on suurempi, jolloin elämään kuuluu myös helpommin riskitekijöitä. 

Sekä tutkijatohtori Kaakinen että rikostarkastaja Koski muistuttavat kuitenkin, että suurin osa kaikista nuorista on aivan tavallisia, kunnollisia kansalaisia. Koko joukon leimaaminen lyhyen tilastopiikin perusteella ei ole järkevää, toteaa Koski. 

– On laaja yksimielisyys siitä, että suurella osalla nuorista menee tällä hetkellä erittäin hyvin, mutta sitten on osa, joilla menee erittäin huonosti. Tästä jälkimmäisestä osasta aika moni on meidän asiakkaitamme väkivaltarikoksissa. 

Onko Suomessa nuorisojengejä?

Osa raaista väkivaltatapauksista on tapahtunut tilanteissa, joissa on ollut paikalla kymmeniä nuoria. Sosiaalisessa mediassa on puhuttu jo katujengien synnystä ja eri asuinalueiden jengiytymisestä.

Rikostarkastaja Koski itse pitää jengiytymisen käsitettä hankalasti määriteltävänä. 

– Jokainen meistä ymmärtää jengi-käsitteen omalla tavallaan. Jos 5 tai 6 nuorta hengailee rautatieasemalla ja siellä tapahtuu väkivaltarikos, niin puhummeko me silloin jengistä? Vai vaaditaanko jengiytymiseen se, että heillä on joku yhteinen asustus, hierarkia tai päämäärä?

Kosken mukaan valtaosassa viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneista nuorten vakavista väkivaltarikoksista ei ole pystytty havaitsemaan varsinaisia viitteitä jengiytymisestä, mutta mahdottomalta ajatus ei kuulosta.

– Jengejä on aina ollut ja on nytkin, mutta Europolin määritelmän mukaisia katujengejä Suomessa ei ole vielä havaittu. On kuitenkin ollut viitteitä siitä, että joillakin löyhemmillä porukoilla on ollut pyrkimystä muodostaa tiiviimpiä ryhmittymiä, Koski lisää. 

Jengiytymisestä on puhunut myös Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Jukka Larkio, jonka mukaan puukotustapaukset ovat olleet jatkumoa kehitykselle, jota viime vuosina on pääkaupunkiseudulla esiintynyt.

– Erityisesti maahanmuuttajataustaisen keskuudessa teräaseen käyttökynnys on varsin matala verrattuna kantasuomalaisiin. Nyt kyse ei ollut nuorisojengiväkivallasta, mutta selvää on, että nuoriso on alkanut jengiytymään, Larkio kommentoi MTV:lle huhtikuun loppupuolella.

Nuorten teräaseen käytöstä on huolissaan myös rikostarkastaja Koski.

– Kautta aikain nuorisoporukat ovat nahistelleet ja on tullut käsirysyjä, mutta nykyään yhä useammalla on teräase mukana. Silloin jos tulee tällaisia riitatilanteita, niin ilman teräaseita niistä selvittäisiin pääsääntöisesti mustelmilla ja ruhjeilla. Nyt kun yhdellä tai useammalla porukasta on mukana teräase, voi puukon esiinvetäminen ja sillä tuikkaus johtaa vakavampiin seurauksiin.

"Meillä on käsissä ongelma, joka olisi ratkaistavissa"

Kuinka tällaisia väkivallantekoja voitaisiin sitten estää? Koski miettii pitkään sanojaan.

Helsingin poliisi on panostanut ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta aina rikoksentekijöitä ei tavoiteta oikea-aikaisesti ja haavista jäävät juuri ne, joiden olisi pitänyt saada apua ajoissa. 

Yhteiskunnassakin on puutteita: rahoitusta ei aina saada niille asioille, jotka nuorten kannalta olisivat kaikista tärkeimpiä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että meillä on käsissä ongelma, joka olisi ratkaistavissa kohtalaisen pienillä kustannuksilla ja panostuksilla. Moni muu asia näyttää kuitenkin menevän tämän edelle, hän summaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja