Kännissä ja ohranjyvä silmässä – suomen kieli pursuaa humalaa

– Humalaan liittyviä sanontoja on suomen kielessä satamäärin. Kukaan ei pysty luettelemaan niitä kaikkia, mutta on niitä joskus yritetty kerätäkin, professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen kertoo.

Suomalaisen Sanakirjasäätiön ja Yleisradion 1950-luvulla järjestämän kilpailun tavoitteena oli selvittää aihepiiriä koskettavien kansankielisten sanojen määrää.

– Vastauksia tuli ihan hirvittävän paljon. Kilpailuun osallistui 3 075 kansalaista, joista jokaisella oli keskimäärin 80 sanaa humalalle. Joukossa oli tietysti myös paljon samoja sanoja, mutta voittaja keräsi 747 erilaista sanaa.

Vastaavanlainen kilpailu järjestettiin 1970-luvulla uudestaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta. Tuloksena syntyi Kippurahäntä-niminen kirja, jossa esitellään tuhatkunta nimitystä juopumukselle ja juopolle, viisi ja puolisataa alkoholijuomille, lähes sata alkoholille, nelisenkymmentä alkoholiliikkeelle ja parikymmentä viinapullolle.

Uusia aiheeseen liittyviä sanoja syntyy koko ajan.

– Useimmiten ne ovat tilapäisiä, äkkiä keksittyjä ja hyvin pienen piirin tiedossa.

Känni ja hiprakka kuuluvat tunnetuimpiin.

– Hiprakka on murrepohjainen sanonta, joka tarkoittaa vähäistä määrää. Se on kirjaimellisesti pienen, lievän humalan merkitys.

– Känni on luultavasti lainattu ruotsin kielen sanasta känning eli tuntemus, joka on puolestaan johdettu verbistä känna eli tuntea.

Paheksunnan ja kerskunnan aihe

Häkkinen arvelee, että humalaan liittyvä sanasto on Suomessa maailman suurimpia.

– Kyllä se liittyy suomalaiseen kulttuuriin, että niitä sanoja on valtavan paljon ja tulee lisää. Yleensä aina, jos jokin asia on kulttuurisesti vähän tabu tai kielletty ja siihen liittyy tunteita, syntyy myös paljon kiertoilmauksia. Humalatilahan ei ole varsinkaan työpäivinä toivottu tila, eikä Suomessa ole ollut tapana nauttia vaikka lounaan aikana viiniä. Näiden sääntöjen rikkomista on pidetty pahana ja kartettavana asiana.

– Toisaalta kun humalaan juominen on myös monissa tilanteissa ollut sallittua, niin sitten sitä on liioiteltu ja sillä on kerskuttu.

Häkkinen luettelee edesmenneen kansanrunouden tutkija ja professori Matti Kuusen Alkoholipolitiikka-aikakauskirjassa esittelemiä sanoja.

– Alkon mannekiini, ankkurissa, antabusta vailla, filmi poikki, hiivassa, uitterissa, oloisella tuulella, hömpsyssä, höyryssä, iloliemessä, joulupukkina, juopporättinä, kippurassa, kolinassa, konjakissa, kopsussa, korpikuusen kyynelissä, maltaissa, mehussa, napanderissa, napsussa, naukussa, ohranjyvä silmässä, oluessa, pontikassa, poroissa, pulissa, pätkässä, pää täynnä, pöhnässä…

Niin. Niitä kaikkia on tosiaan mahdotonta luetella.

Lähteenä haastattelun lisäksi: Tiede.fi

Kuva: Colourbox.com