Tiesitkö? Kannustavalla sanonnalla onkin alun perin synkempi merkitys

Sen mukaan Shakespearen kynästä peräisin olevat englannin kielen idiomit ovat varsin usein nykypäivänä väärin lainattuja.

William Shakespeare mahdollisesti yksiä maailman tutkituimpia ja kuuluisimpia kirjailijoita.Shutterstock

Windsorin iloiset rouvat -näytelmässä käytetty alkuperäinen lausahdus on: "The world’s mine oyster". Suomennoksessa repliikki siis on: "Siis maailma mun olkoon osterini".

Lue myös: Pihallasi voisi olla kukikko – kuka saa keksiä sanoja suomen kieleen?

Rahat tai miekka

Windsorin iloiset rouvat sai ensiesityksensä noin vuonna 1602. Se on Shakespearen kolmas näytelmä ja kertoo ritari Falstaffista.

Huijari sir John Falstaff esiintyy useiden Shakespearen näytelmien keskiössä. Windsorin iloiset rouvat -näytelmässä Falstaff juonittelee saadakseen rouvien Paaso ja Virta aviomiesten rahat. Kavalasta juonesta, johon kuuluu myös rouvien vietteleminen, saa kuitenkin nopeasti vainua Falstaffin vastustajat. 

Falstaffin rinnalla näytelmässä esiintyy mies nimeltä Pistooli. Hän murjaisee näytelmän toisen näytöksen toisen kohtauksen aluksi kuuluisaksi sanonnaksi muodostuneen repliikin puhuessaan rahasta.

Falstaff: En, en penniäkään sinulle lainaa.

Pistooli: Siis maailma mun olkoon osterini, Jonk’ avaan miekallani. —

Takaisin maksan summan tavarassa.

Falstaff: Ei, ei penniäkään!

Suomentaja: Paavo Cajander (1906)

On selkeää, että alkuperäinen vertauskuva ostereista ja maailmasta on sisältänyt aggressiivisia sivumerkityksiä.

Jos et anna minulle rahaa, ei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää väkivaltaa ja miekkaani saadakseni sitä. Saadakseen rahaa Pistooli on valmis ryöstämään ja jopa murhaamaan.

Windsorin iloiset rouvat on suomennettu kahdesti. Kirjasammon mukaan Paavo Cajander suomensi sen ensimmäisen kerran vuonna 1906. Kersti Juva on suomentanut näytelmän uudelleen vuonna 2006.

Lue myös: Miksi ollaan äimän käkenä tai nalkissa, entä mistä aasinsilta juontaa juurensa?

Osterin avaaminen

Nykypäivänä osterit ovat suosittua ja hienostuneena pidettyä ruokaa. Niitä on tunnetusti vaikea saada auki, ellei apuna käytä jotakin terävää apuvälinettä. Tavallaan osterin aukaisemiseen on siis käytettävä väkivaltaa, ehkä jopa miekkaa, ennen kuin kallista herkkua voi päästä maistelemaan.

Lue myös: Kommentti: "Jos satuit näkemään naishenkilön Stockmannin edustalla huuto-oksentamassa..." 

Näytelmässä Pistooli luo mielikuvan, jossa hän pakottaa osterin väkivalloin auki saadakseen sisältä löytyvät rikkaudet anastettua itselleen.

The History of English kertoo, että nykypäivänä käytetystä sanonnasta Pistoolin miekat ja uhkaukset ovat pudonneet pois, eikä se sen takia kuulosta väkivaltaiselta tavalta valloittaa maailmaa ja sen rikkauksia. 

Nykyisen sanonnan käyttö kannustaakin vain vapauteen ja luottamaan omaan onneensa. Koskaan ei nimittäin tiedä, voiko seuraavan osterin sisältä löytyäkin helmi. 

Lue myös: 

Aamun rusko, päivän p**ko – kysyimme meteorologilta, pitääkö sanonta paikkansa

Miksi painetaan villaisella, ja kenen oma lehmä oli ensimmäisenä ojassa?

Katso myös: Pikkupoika maistoi osteria ensimmäistä kertaa – kävi läpi laajan tunteiden kirjon

0:36Pikkupoika sai maistaa ravintolassa osteria ensimmäistä kertaa elämässään.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: No Sweat Shakespeare, Kirjasampo ja The History of English 

• 20.10.16:11
  Suomen kieli

  Työpäivä on taas pulkassa, mutta mikä ihme on tämä "pulkka"?
• 11.8.06:29
  Käärmeet

  Kiemurteleeko kuollut kyy oikeasti "auringonlaskuun asti"? Käärmetuntija kertoo, onko sanonnassa perää
• 6.1.06:29
  Suomen kieli

  Hyvällä tolalla ja ällikällä lyöty – mistä tutut ilmaisut ovat peräisin?
• 4.1.06:29
  Suomen kieli

  Hox ja propsit, siis mitä? Suomen kielen asiantuntija avaa lausahdusten taustoja
• 29.12.202407:32
  Suomen kieli

  Miksi ollaan äimän käkenä tai nalkissa, entä mistä aasinsilta juontaa juurensa? Erityisasiantuntija selittää
• Lataa lisää