Joka kevät kuulemme 11 laudaturin ylioppilaista, mutta entä he, jotka tekivät aivan tavallisen tuloksen? – "Voin sanoa, että olen itsestäni ylpeä"

Suomen yleisin ylioppilaskokeen arvosana on C. Se on hieno tulos, mutta päätyy harvoin otsikoihin. Kysyimme kolmelta "aivan tavalliset" paperit kirjoittaneelta ylioppilaalta heidän kirjoituksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Kun itse kirjoitin lukiosta vuonna 2004 – miten siitä onkin jo noin kauan? – sain aikaan yhden laudaturin, kaksi eximiaa ja yhden magnan.

Se on kelpo tulos, muttei sillä otsikoihin pääse.

Joka kevät saamme kuulla upeista lukuisien laudaturien tuloksista. Ne ovat toki huikea saavutus, mutta myös hyvin harvinainen sellainen. Suomen yleisin ylioppilaskokeen arvosana on C.

Kysyimme kolmelta "aivan tavalliset" paperit kirjoittaneelta ylioppilaalta heidän kirjoituksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.

 "Voin sanoa, että olen itsestäni ylpeä"

Kirjoitukset menivät hyvin; ainoastaan äidinkieli jäi hieman hampaankoloon.

– Ehkä päällimmäisenä jäi mieleen, että alustavista arvosanoista ei kannata liikaa innostua. Äidinkieleni lähti laudaturina 95 pisteellä, mutta lopulliseksi pistemääräksi tulikin sitten 90 pistettä. Laudaturin pisteraja oli 91, Onni Ahola kuvailee.

E:kin on tuloksena erinomainen. Silti tulos silti hieman kirpaisi.

– Olin jo aika innoissani siitä, että nyt meni nappiin. Kun lähdin kirjoituksiin, ajattelin, että jostakin aineesta olisi hienoa saada se L.

Ylioppilaskokeiden arvosanat

  • Laudatur = L
  • Eximia cum laude approbatur = E
  • Magna cum laude approbatur = M
  • Cum laude approbatur = C
  • Lubenter approbatur = B
  • Approbatur = A
  • Improbatur = I

Lue myös: Ei pelkkä "ällä" – tiedätkö, mitä "laudatur" oikeasti merkitsee?

Onni, 18, kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseon lukiosta. Lopulta hän on kuitenkin tyytyväinen äidinkielen arvosanaansa.

– Se oli iso asia. Pidän äidinkieltä kuitenkin aika tärkeänä aineena, ja siitä aloin tykätä lukion loppuaikana.

Eximian lisäksi papereista löytyy M:ää ja C:tä. Tavoitteet ja paineet ylioppilaskirjoitusten suhteen Onni kertoo synnyttäneensä lähinnä itse.

– Olen aina pyrkinyt hoitamaan kouluasiat hyvin, ja kyllä ne paineet tulivat itseltäni. En tuntenut, että ulkoa olisi tullut painetta, vaan itse halusin suoriutua hyvin. Koen, että suoriuduin ihan hyvin, mutta ehkä muutama aine jäi hampaankoloon. Pitää vielä miettiä, mitä niiden kanssa tekee.

Onni on paitsi ylioppilas, myös intohimoinen urheilija. Abivuonna hän ehti kirjoitusten lisäksi tehdä alle 18-vuotisten sarjassa muun muassa voimannoston Suomen ennätyksen. 

– Voimanosto on lajini, ja sitä harrastan intohimoisesti. Kyllä urheiluharrastus on ehdottomasti auttanut opiskelussa. Kun urheilee tavoitteellisesti, pitää ylläpitää tiettyjä rutiineja ja pitää homma kasassa. Omalla kohdallani se on siirtynyt myös koulumaailmaan, ja siitä on ehdottomasti ollut hyötyä, Onni kuvailee.

Urheilu tuo myös tasapainoa arkeen: kun harrastus ja työ tasapainottavat toisiaan, syntyy hyviä tuloksia. 240 kilon maastavedossa ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa on tavallaan myös samoja piirteitä.

– Ensin tehdään alle iso työ. Kun aletaan lähestyä niin sanottua loppuhuipennusta, yritetään hakea huippukuntoa. Kyllähän valmistautuminen molemmissa itse asiassa on aika samankaltaista, Onni pohtii.

Onni ei vielä tarkasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Hän pohti pitkään liikunta-alalle lähtemistä, mutta yllätti itsensäkin hakemalla "sokkona" kauppakorkeakouluun.

– Minulla ei ollut yhtä tiettyä paikkaa, johon olisin halunnut päästä, siksi hain kauppakorkeaan. Koen, että se on yleispätevä koulutus, hän kuvaa.

Pääsykokeet ovat kesäkuun alussa. Toisaalta ennen mahdollista opiskelujen alkamista Onni menee vielä armeijaan. Sekin voi muuttaa suunnitelmia.

– Olen miettinyt jopa sitä, että menisin maanpuolustuskorkeakouluun, jos armeija maistuu. Sen näkee sitten.

Vasta valmistujaisten jo lähestyessä Onni on ehtinyt pohtia ylioppilaskirjoitusten merkitystä ja arvoa.

– Olen tullut siihen tulokseen, että kyllähän se aika iso asia on. Ylipäätään pidän isona ja tärkeänä asiana sitä, että lakin saa päähän, ja on saanut kelpo tulokset kirjoituksista. Voin sanoa, että olen itsestäni ylpeä.

"Eihän kukaan oikeastaan kysy, millaisia kurssiarvosanat ovat olleet"

E, M, C. Tällaisia arvosanoja Elviira Lindeman, 19, sai kirjottaessaan ylioppilaaksi Kalevan lukiosta Tampereella.

– Olihan se tavallaan sitä, mitä toivoin. Toiveet vaihtelivat vähän sen mukaan, mikä elämäntilanne kulloinkin oli. Paperit olivat sellaiset, joita uskalsi odottaa, hän kuvailee.

Samaan aikaan kuitenkin tuntui, että todistukseen pitäisi saada vähintään yksi korkeampi arvosana. Sitähän monet odottavat.

– Korkeampia arvosanoja nostetaan esiin ja on yleistä kysellä vaikkapa "kirjoititko ällää". Kyllähän yo-juhlissa ja lakkiaisissa ihmiset kysyvät arvosanoja. Eihän kukaan oikeastaan kysy, että millaisia kurssiarvosanat ovat olleet, Elviira sanoo.

Ylioppilastodistuksessa näkyvä M tai C on monille niin sanottu viimeinen totuus, vaikka opiskelija olisi lukioaikanaan saanut jokaisesta kurssista arvosanaksi 9 tai 10.

Elviiran koulumotivaatio nousi lukioon pääsyn myötä: hän siirtyi pienemmältä paikkakunnalta suuremmalle, ja samalla elämään tulivat paitsi uusi ympäristö, myös uudet ihmiset. Opiskelu tuntui mukavalta. Esimerkiksi äidinkielestä hän toivoi hyvää arvosanaa, koska on saanut kirjoittamisestaan aiemmin hyvää palautetta.

– Sen varaan ei kuitenkaan voinut niin sanotusti toivoa pistää, koska äidinkielen kokeeseen ei voi samalla tavalla lukea kuin vaikkapa psykologiaan, hän kuvailee.

Elviira luki kirjoituksiin osan päivästä. Vaikka taukojen merkitystä esimerkiksi työpäivien aikana on jo pitkään korostettu, moni abi kokee paineita opiskella lähes herkeämättä.

– Lukupäiväni eivät koskaan olleet todella pitkiä. Välillä tuntui oudolta, että lopetin hommat vaikkapa kahdelta, kun toiset sanoivat lukevansa koko päivän, aamusta iltaan. Ehkä siitä tuli olo, että olenko laiskempi kuin muut, ja näenkö tarpeeksi vaivaa, Elviira kuvailee.

Kun suvussa tai ystävissä on useamman "ällän" ylioppilaita, harva haluaa kirjoittaa heikomman tuloksen. Lisäksi suuri osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan nykyisin yo-todistusten perusteella. Se nostaa osaltaan paineita, kun omaa osaamista ei pääsekään näyttämään valintakokeessa.

– Tuntuu, että yo-todistuksella on enemmän merkitystä kuin ehkä ennen on ollut. Ja onhan se myös sellainen näyttämisen hetki muille, Elviira sanoo.

Hän on jo hakenut opiskelupaikkaa, minkä lisäksi edessä ovat koronaturvalliset, pienet ylioppilasjuhlat.

– Ei ole maailmanloppu, jos tulee välivuosi. Minulla on työpaikka, jossa pystyn sen viettämään.

"Lukio opetti ehkä sen, ettei elämä ole niin vakavaa"

Itse kirjoitustilanne oli melko jännittävä. Silti Elviira Mäkelä, 18, pyrki siihen, ettei stressaisi liikaa.

– Minulle ne arvosanat eivät olleet niin tärkeät, Kalevan lukiosta kirjoittanut Elviira kuvaa.

Englanti ja äidinkieli ovat aina olleet Elviiran vahvuuksia. Valkolakin saamiseen hän suhtautui lähinnä valmistumisena, vaikka paineita suoriutua hyvin olikin olemassa.

– Monesti joka kevät huomioidaan vain ne, jotka ovat kirjoittaneet monta ällää. Heistä tehdään isoja otsikoita, mutta siitä, että ylipäätään pääsee lukiosta läpi, ei paljoa riemuita, Elviira kuvailee.

Lukemiseen Elviira ei tehnyt tarkkaa aikataulua; sen sijaan hänen tavoitteenaan oli tehdä parhaansa. Elokuvia katsomalla hän rentoutui.

– Tuntuu, että monet opiskelijat unohtavat pitää itsestään huolta opiskelun rinnalla. Siinä unohtaa olla armollinen itselleen, Elviira pohtii.

Todistuksesta löytyy B:tä ja C:tä. Valkolakin saamista Elviira pitää merkityksellisenä.

– Koen sen saavutuksena, koska opiskelu ei ole minulle itsestäänselvyys. Minun on vaikeaa opiskella, saada itseäni opiskelemaan. Olen todella ylpeä itsestäni, että suoriuduin näistä kirjoituksista ja ylipäätään lukiosta, Elviira sanoo.

Lisäksi lukio antoi aikaa etsiä omia intohimoja, sillä peruskoulun päättyessä Elviira ei vielä tiennyt, mitä haluaisi jatkossa tehdä.

– Lukio antoi aikaa kolme vuotta miettiä ja käydä erilaisia aiheita läpi, löytää sen oman juttunsa. Ja toki sieltä löysi paljon elinikäisiä kavereita.

Lakkiaispäivänä edessä ovat korona-ajan vuoksi osiin jaetut juhlat. Sitten Elviira aikoo pitää välivuoden,jonka jälkeen toiveena ovat elokuva-alan opinnot. Välivuonna on tarkoitus paitsi käydä avoimen yliopiston kursseja, myös muuttaa ystävän kanssa toiseen kaupunkiin.

– Lukio opetti ehkä sen, ettei elämä ole niin vakavaa. Jos joku kurssi menee huonosti, se ei ole maailmanloppu. Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin akateeminen elämä.

Katso myös: Miten ylioppilaskirjoitukset menivät poikkeusaikana? Abi näyttää lukuarkea karanteenissa – näin se sujui:

5:52

Katso myös: Tällaisia ylioppilasjuhlia ei ole ennen nähty – Ilmajoella lukio huipentui drive-in-lakitukseen 2020:

3:45

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja