Opiskelijavalintoja on myllerretty viime vuosina ja viime vuonna koko valintakoejärjestelmä laitettiin kokonaan uusiksi. Nykyään valtaosa hakijoista pääsee korkeakouluun suoraan todistuksella.
Kymmenet tuhannet suomalaiset jännittävät tällä hetkellä, pääsevätkö he syksyllä opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Viime vuosina opiskelijavalintoja on myllerretty ja viime vuonna koko valintakoejärjestelmä laitettiin kokonaan uusiksi.
Pääsykoetilaisuuksia järjestettiin ennen jopa 120, mutta nyt niitä on enää yhdeksän. Valtaosa nuorista hakijoista pääsee korkeakouluun suoraan todistuksella. Todistusvalintaan tehtiin viimeisimmät viilaukset tänä keväänä.
– Todistusvalinnassa äidinkielellä on kaikissa aineissa suuri paino ja useissa aineissa se antaa eniten pisteitä. Suurin syy on se, että kielen syvällinen osaaminen korreloi yliopisto-opintojen menestyksen kanssa ja tämän takia sen painoarvoa nostettiin, kertoo Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund.
Nordlund on ollut mukana kehittämässä uutta opiskelijavalintajärjestelmää. Aiemmin pitkää matematiikkaa painotettiin enemmän, mutta nyt sen merkitystä laskettiin humanistisyhteiskuntatieteellisille aloille.
– Pitkä matematiikka antaa edelleen monella alalla eniten pisteitä, esimerkiksi teknisluonnontieteellisille aloille ja myös lääketieteellisille aloille, sanoo Nordlund.
Yhä useampi pääsee opiskelemaan todistuksella
Todistuksen painoarvoa haluttiin nostaa, jotta mahdollisimman moni pääsisi yliopistoon ilman valintakoekirjojen lukemista.
– Useimmat kuitenkin käyvät lukion ja se on tavallaan jo kolmen vuoden valmentautuminen yliopistoon. On ihan loogista, että lukion lopputuloksella eli ylioppilaskirjoituksilla voi sitten usein päästä suoraan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun sisään, sanoo Nordlund.