Lukioon pääseminen on Helsingissä vaikeutunut, ja ilman lukiopaikkaa jääneiden määrä on kasvanut viime vuodelta.
Kaupungin on tarjottava opiskelupaikka kaikille nuorille, ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA) päädytään pääkaupungissa entistä useammin.
Helsingin lukioihin vaikein päästä
Lukioiden keskiarvorajojen ilmestyminen kesäkuussa aiheuttaa joka vuonna maanlaajuista kiinnostusta.
Korkein keskiarvoraja tänäkin vuonna löytyi Helsingistä - tällä kertaa Normaalilyseosta eli Norssista, ja maan kymmenestä korkeimmasta keskiarvorajasta seitsemän on Helsingissä.
Norssiin keskiarvoraja tänä vuonna oli 9,69, ja Helsingin medialukioon pääsi 7,09:n keskiarvolla, mutta sen alemmalla ei päässyt mihinkään lukioon.
Ensisijaisesti lukioon hakeneista helsinkiläisistä lähes joka kymmenes jäi tänä vuonna ilman lukiopaikkaa.
– Ikäluokka Helsingissä on vähän yli 6 000, ja meillä on valtuuston linjaus siitä että vähintään 60 prosentille turvataan lukiopaikka, sanoo Harri Korhonen, Helsingin kaupungin lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja.
Lue myös: FCG: Peruskoululaisten määrä vähenee yli 65000:lla - "Satoja kouluja ja päiväkoteja tulisi lakkauttaa"
– Se tarkoittaa tietysti sitä, että vähintään neljällekymmenelle prosentille me tarjotaan sitten ammatillisen koulutuksen paikka.
– Käytännössä viime vuosina noin 65 prosenttia on saanut lukiopaikan.
Opiskelutaitoja parannetaan Tuvalla
Oppivelvollisuus nousi kahdeksaantoista ikävuoteen neljä vuotta sitten, ja kaupungin on löydettävä nuorilleen opiskelupaikka.
Helsingissä tämä tarkoittaa monelle menoa Tuvalle, eli tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
Tuva toimii kolmatta vuotta, ja siinä yhdistettiin entinen kymppiluokka, VALMA ja LUVA -koulutukset - kaikilla valmennetaan peruskoulun päättäneitä toisen asteen opintoihin.
Eiran aikuislukiossa on vuosittain 60 oppilasta vastaanottava Tuva-koulutus, jossa suurimmalla osalla oppilaista keskiarvo on välillä 6,5 - 7,5.
Puolet opiskelijoista tarvitsee opiskeluun vaadittavan suomen kielen parannusta, ja puolet nostavat numeroita ja kohentavat opiskelutaitojaan.
– Syitä miksi he voivat päätyä meille voi olla monta. Voi olla että keskiarvo on jäänyt heikoksi, voi olla että kielitaito ei vielä riitä toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, sanoo Hugh Fitzpatrick, Eiran aikuislukion TUVA-koulutuksen apulaisrehtori.
– Saattaa olla, että he eivät vielä yhtään tiedä minkälaisen toisen asteen tutkinnon he haluavat suorittaa.
– Saattaa olla, että vielä pitää kehittää elämänhallintataitojakin.
"Aivan kuin eri ihminen"
Tavoitteena suurimmalla osalla opiskelijoista on päästä lukioon joko vuoden aikana jatkuvassa haussa, tai käytännössä useimmiten seuraavan kevään yhteishaussa.
Opetuksessa korotetaan vain korotusta vaativia numeroita, ja jokaiselle opiskelijalle tehdään oma suunnitelma Tuva-vuodelle.
– No se on todella räätälöityä. Opettajat aina opintojakson alussa tekevät jonkunlaisen kartoituksen mitä opiskelija osaa, ja sitten hän räätälöi kullekin siitä omasta lähtötasosta ylöspäin sitä. ja mikä on sen opiskelijan tavoite, sanoo Marja Tolonen, Eiran aikuislukion Tuva-opiskelijoiden oppilaanohjaaja.
– Nostaako hän vitosesta seiskaan vai onko tavoite nostaa vaikka seiskasta ysiin. Aina mitä parempi numero jo on, sitä haastavampaa se on nostaa sitten ylöspäin.
– Mutta opettajilla on todella räätälöintiä tässä TUVA-koulutuksessa.
Eiran Tuvalla hyöty on koulun mukaan silminnähtävä.
– Kyllä joistakin opiskelijoista näkee ihan että he kasvavat sen vuoden aikana, Tolonen sanoo.
– Ja kyllä me saadaan huoltajilta palautetta lukuvuoden jälkeen, että minun tytär on aivan kuin eri ihminen, hän tietää mitä hän haluaa ja hänen itsetuntonsa on parantunut.
– Ja kiitos, kun jaksoitte pojan kanssa tehdä töitä ja hän on nyt luottavaisempi ja on päässyt eteenpäin. Että kyllä se on tosi palkitsevaa.
Alle seitsemän keskiarvolla ei pääse lukioon
Tuva on selvästi oikea paikka joillekin, ja niin kutsuttuihin eliittilukioihin on ollut aina vaikea päästä.
Mutta onko 10 prosenttia helsinkiläisistä lukioon haluavista oikeasti sellaisia, jotka eivät ole valmiita lukioon? Kaupungin linjauksen mukaan lukuaineiden keskiarvon tulisi olla vähintään seitsemän, jotta lukioon pääsee.
Miksi Helsingissä on näin?
– Tämä on meidän päätöksentekijöiden tekemä linjaus, ja jos ajattelee lukio-opintojen vaativuutta, pidän sitä kyllä ihan järkevänä rajana, sanoo Harri Korhonen.
Lue lisää: Suuret ja pienet lukiot pantiin parhausjärjestykseen
– Sanotaan näin, että seiskan keskiarvolla opiskelijalla on todennäköisesti sellaiset valmiudet, että hän lukio-opinnoista selviää.
Selviämisellä tarkoitetaan Korhosen mukaan sitä, että valkolakki tai jopa vain lukion päästötodistus jää lukiosta käteen – ei sitä, että opiskelijoiden pitäisi saada huippuarvosanoja.
– Se valkolakki riittää ehdottomasti. Ja joskus jopa niin, että ei tarvitse saada edes sitä ylioppilastutkintoa vaan joillekin riittää se, että saa lukion päättötodistuksen. Pidän sitäkin onnistumisena.
– Totta kai on hienoa, jos joku saa L:iä paljon, mutta se, että saa sen tutkinnon valmiiksi – valkolakin ja lukion päättötodistuksen – se on se tavoite.
– Tässä on tietysti sellainen käytännöllinen asia, että jos sitä rajaa laskettaisiin alaspäin, meillä pitäis tosi paljon lisätä lukiopaikkoja. Tämä tasapaino ammatillisen koulutuksen paikkojen ja lukiopaikkojen välillä – siitäkin pitää huolehtia.
Kolmasosa lukiolaisista kaupungin ulkopuolelta
Helsingissä paineita lukiopaikoille lisää se, että kaupungin ulkopuolelta haetaan maineikkaisiin lukiohin, eikä Helsingissä asumisesta ole yhteishaussa mitään etua.
– Kyllä se merkittävästi on sellainen asia joka meidän pitää näitä aloituspaikkoja suunnitellessa ottaa huomioon, Korhonen sanoo.
– Meillä on tällä hetkellä noin kolmasosa opiskelijoista sellaisia, että heidän kotikunta ei ole Helsinki, vaan he tulevat lähiympäristöstä – Espoosta, Vantaalta ja niin edelleen.
– Jonkun verran tulee jopa kauempaa, ehkä puolen tunnin, tunnin koulumatka olisi sellainen että opiskelijat saattavat vielä käydä kotoaan Helsingissä. Ne, jotka tulevat vielä kauempaa, muuttavat opiskeluasuntoon Helsinkiin.
Tämä tuo haasteellisuutta suunnitteluun, koska Helsingin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää ei voi ennakoida.
Suurien kaupunkien ilmiö
Helsinkiläisille ei voida antaa lisäpisteitä tai muuta etua hakiessaan kotikaupunkinsa lukioihin.
– Tämä on asia jota toistuvasti kysytään, ja johon me toistuvasti vastataan että yhteishakujärjestelmä on valtakunnallinen ja opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus.
– Ja kotipaikka ei siinä kohdassa merkitse mitään ja se perustuu perusopetuksen arvosanoihin, Korhonen sanoo.
Ilmiö on tuttu muissakin suurissa kaupungeissa.
– Kaikissa keskuskaupungeissa on tämä sama tilanne, että ympäristöstä tulee opiskelijoita.
– Siitä on ihan akateemista tutkimusta, että yleensä ison kaupungin keskustassa olevat lukiot ovat hyvin vetovoimaisia ja niihin tullaan kauempaakin, Korhonen sanoo.
Helsingissä lukioon siirtyvä ikäluokka on kasvanut merkittävästi vuodesta 2019 lähtien, ja näkymän mukaan lukiopaikkojen tarve kasvaa vielä 2030-luvun alkuun asti.
Kaupungilla on tästä syystä painetta lisätä lukioiden aloituspaikkoja noin kahdellasadalla lähivuosina.