Valintakoeuudistus kiristää kilpailua: Neljättä kertaa yliopistoon hakeva Iina, 22, taistelee kuudesta opiskelupaikasta

Turussa asuva Iina Kari valmistui ylioppilaaksi vuonna 2017 ja on siitä lähtien hakenut Turun yliopistoon opiskelemaan biologiaa. Valintakriteereiden muuttuessa Iina kilpailee tänä vuonna kuudesta opiskelupaikasta, jotka on suunnattu ensikertalaisille valintakokeiden perusteella hakeville.

Ensikertalaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka ei ole aiemmin saanut korkeakoulupaikkaa. Hakijoita Turun yliopiston biologian linjalle oli tänä vuonna 936.

– Normaalitilassa biologian valintakoe on ollut kirjallinen, mutta tänä vuonna se on kaksivaiheinen. Ensin on digitaalisesti järjestettävä monivalintakoe, josta on mahdollisuus päästä jatkoon suulliseen kokeeseen, Iina kertoo.

Lukiolaisten liitto: "Kriteerejä muutettiin liian myöhään"

Valintakriteereiden muuttuminen kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut Iinalle ylimääräistä stressiä.

– Tässä joutuu elämään päivä kerrallaan. Minulla on lukihäiriö, joten monivalintakoe tulee olemaan haastavampi kuin perinteinen valintakoe, jossa on esimerkiksi esseitä. Koetta on aikaa tehdä vain tunti, ja vaikka sain lisäaikaa, jännittää. Jos en pääse kokeesta jatkoon, se on sitten siinä.

Suomen lukiolaisten liitto pitää ongelmallisena sitä, että valintakriteerejä muutettiin vasta yhteishaun päätyttyä.

– Hakijat ovat jo hakuvaiheessa miettineet, mihin valintakiintiöön he kuuluvat. Nyt, kun todistusvalintaa lisättiin, moni ei ehdi esimerkiksi käydä korottamassa ylioppilastodistuksen arvosanoja. Valmistautumien on aloitettu niiden sen pohjalta, mitä ohjeita oltiin hakuvaiheessa annettu, kertoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

Todistusvalinnan lisäämisestä kanteluita oikeuskanslerille

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvönen myöntää, että tämän vuoden yhteishaku ei ole kaikilta osin mennyt putkeen.

– Tässä on vaadittu venymistä sekä hakijoilta että korkeakoulujen henkilökunnalta. Korkeakoulut ovat saaneet itse päättää valintakriteereiden muuttamisesta ja todistusvalintaa on monissa yliopistoissa painotettu tänä vuonna aiempaa enemmän.

Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja siitä on myös tullut kanteluita valtioneuvoston oikeuskanslerille sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja asiasta korkeakouluilta, Hyvönen lisää, mutta ei pysty kommentoimaan kanteluiden sisältöä sen tarkemmin.

Hyvönen mainitsee myös, että kaikki digitaalisista valintakokeista eivät ole sujuneet ilman ongelmia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa yksi valintakoe jouduttiin uusimaan kokonaan.

– Itä-Suomen yliopiston tapaus on tiedossa, eikä muiltakaan kupruilta ole vältytty. Toisaalta, suurin osa valintakokeista on saatu hoidettua onnistuneesti.

Monille tilanne tuntuu lohduttomalta

Nivukoski kertoo, että Suomen lukiolaisten liitto on saanut tänä vuonna paljon palautetta valintakriteereiden äkillisitä muutoksista. Monien yhteydenottojen sävy on lohduton.

– Pitkään pääsykokeeseen valmistautuneiden tunnelma on lohduton, sillä prosentuaalinen mahdollisuus päästä kouluun on entisestään pienentynyt. Itse lähetän kuitenkin sellaisen viestin, että kannattaa ehdottomasti jatkaa valintakokeisiin valmistautumista oli tilanne mikä tahansa, Nivukoski lisää.

Iina opiskelee 8 tuntia päivässä

Iina opiskelee valintakoetta varten kahdeksan tuntia päivässä ja haaveilee biologin urasta. Jos koulupaikkaa ei ensi syksyksi irtoa, tuntuu tilanne epätoivoiselta.

– Sitten joutuisi taas odottamaan vuoden, enkä tiedä mistä saan taas jaksamisen opiskeluun.

Iina pitää valintakoetta tasa-arvoisempana valintakriteerinä.

– Silloin kaikki lähtevät samalta viivalta. Tilanne on huonompi meidän kannalta, jotka ovat valmistuneet lukiosta jo aiemmin, sillä esimerkiksi lukion biologian opetussuunnitelma on muuttunut lukioajoistani ja joudun opiskelemaan valintakoetta varten asioita, joita minulle ei lukiossa opetettu.