Onko lukioiden laaduissa todella eroa? | MTV Uutiset
Monilla nuorilla tarve päästä "hyvään" lukioon – opetusministeriltä termille uusi määritelmä
2:45Opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että hän on huolissaan nuorten lukiopaineista, mutta tarjoaa myös ratkaisuehdotusta.
Julkaistu 17.11.2025 06:00
MTV Uutiset – Elsa Mattsson
Opetusministeri Anders Adlercreutz on huolissaan nuorten lukiopaineista, mutta tarjoaa myös ratkaisuehdotusta.
Nuoret kokevat yhä enenevässä määrin paineita lukiohausta. Monilla nuorilla on tarve päästä opiskelemaan mahdollisimman "hyvään" lukioon – sellaiseen, jossa sisäänpääsyraja on korkea.
Matalamman pääsyrajan lukiot mielletään helposti huonoiksi tai ainakin huonommiksi kuin hankalammin saavutettavat lukiot.
Suomessa on yhteensä 340 lukiota. Näiden lukioiden vertailussa korkeimman ja matalimman sisäänpääsyrajan ero tänä vuonna oli 4,42 arvosanaa. Tästä herää kysymys, onko lukioiden laaduissa eroa?
Opetusministeri (r.) varoittaa vetämästä liian suoria johtopäätöksiä.
Anders Adlercreutz
– Opetus on keskimäärin Suomessa hyvää, ja opettajat ovat keskimäärin hyvin kouluttautuneita ja todella hyviä työssään. Siitä [sisäänpääsyrajasta] ei aina kannata vetää johtopäätöksiä koulutuksen laatuun, mikä on hyvä pitää mielessä, jos aloittaa opiskelun sellaisessa koulussa, jossa raja on ollut matalampi, Adlercreutz kertoo MTV Uutisille.
Nuorten paineet huolettavat
Adlercreutz kertoo olevansa huolissaan nuorten lukiopaineista. Suomessa ylioppilaskokeiden merkitys jatko-opintojen kannalta on suuri, ja nuoret joutuvat pohtimaan jatkoaskeleita tarkasti jo peruskoulun lopulla.
– Joutuu pohtimaan, mitä aikoo kirjoittaa, minkälaisia pisteitä mistäkin saa, ja sitten sen pohjalta myöskin valitsemaan, että mitä aikoo lukiossa opiskella, Adlercreutz listaa.
– Tällainen putkiajattelu saattaa hyvinkin tuntua stressinä yhdeksäsluokkalaiselle.
Hyvä lukio parantaa osaamista
Opetusministerin mukaan ainakin osittainen ratkaisu nuorten lukiopaineiden helpottamiseen olisi lukioiden ympärillä käytävän keskustelun muuttaminen.
Hänen mielestään lukioita arvotettaessa tulisi sisäänpääsyrajojen tai keskimääräisten ylioppilaskoetulosten sijaan vertailla lukioiden kykyä saada oppilaittensa osaamista kasvatettua ja suorituksia parannettua. Siinä voisi olla parempi määritelmä "hyvälle" lukiolle.
– Näin päästään kiinni opetuksen todelliseen merkitykseen, Adlercreutz toteaa.
Anders Adlercreutz kertoo olevansa huolissaan nuorten lukiopaineista.Lehtikuva
Koulumatkojen oltava kohtuullisia
Lukioiden sisäänpääsyrajat ovat erityisesti kaupungeissa korkeat, ja kaikille oman alueen lukioiden rajat eivät välttämättä ole saavutettavissa. Jos kuitenkin haluaa lukioon, voi olla, että joutuu matkustamaan pitkiäkin matkoja.
– Onhan se tietenkin haaste, jos oma lähikoulu on niin vaikea paikka päästä sisään, että joutuu pohtimaan jotain sellaista koulua, joka sijaitsee kauempana, opetusministeri Adlercreutz myöntää.
Toinen haaste, jonka hän tiedostaa, liittyy koulujen sijainteihin.
– Kun väkimäärä ja erityisesti lapsimäärä vähenee, miten voidaan varmistaa se, että joka puolella Suomea lukio olisi kohtuullisella etäisyydellä. Kyllä on syytä olla vähän huolissaan, jos joutuu kymmeniä kilometrejäkin matkustelemaan, opetusministeri kiteyttää.
Ratkaisuksi korkeisiin sisäänpääsyrajoihin ja opiskelupaikkojen puutteeseen suurilla alueilla Adlercreutz ehdottaa, että lukioissa, joihin on paljon hakijoita, lisättäisiin opiskelupaikkojen määrää.
Yhteishaku toisen asteen koulutukseen lukuvuodelle 2026–2027 alkaa 17.2.2026.
Artikkelin toimittaja, Elsa Mattson, on MTV Uutisten TET-harjoittelija.
