Järkyttävä onnettomuus oli viedä Pirjon näkökyvyn: "Todennäköisyys sama kuin lottovoitossa"

Elokuussa 2011 hieroja tuli kotikäynnille Pirjo Tervon luo. Pirjo asettautui vatsalleen matkahierontapöydälle. Etukiinnitys ei ollutkaan kunnolla kiinni, ja Pirjo syöksyi kasvot edellä yöpöytää päin.

– Istuin lattialla ja sanoin, etten näe mitään. Huusin sitä sairaalaan asti, Pirjo muistelee.

Mies kyyditsi Pirjon sairaalaan, jonne tämä jäi yöksi. Seuraavana päivänä Pirjo siirrettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa hänet kuvattiin. Pirjolla todettiin silmänpohjanmurtuma. Otsaonteloon oli vuotanut verta, ja päänsärkyä kesti viikon verran, kunnes veri poistui ontelosta.

Pirjo oli kaksi viikkoa seurannassa. Sairaalassa oltiin leikkausvalmiudessa siltä varalta, että silmänpaine nousee ja hermo puristuu murtuman aukkoon.

– Raskainta oli, kun ei tiennyt, mitä tapahtuu. Palautuuko näkö?

Näön menetys kiinni kahdesta millistä

Silmä liimautui kiinni hoitovirheen takia. Ensimmäisessä sairaalassa olisi heti pitänyt laittaa silmätipat.

Pirjolle sanottiin, että hän tulee olemaan työkunnossa viikonloppuna, jolloin hänen pitopalveluyrityksensä oli tilattu juhliin.

– Kun näin itseni ensimmäistä kertaa peilistä, tajusin, etten mitenkään voi mennä tarjoiluhommiin sen näköisenä, Pirjo sanoo.

Vasemmasta silmästä oli näkö poissa kaksi kuukautta. Sen jälkeen Pirjo on toipunut kaksoisnäöstä. Oikea silmä nimittäin alkoi korjata näköä, ja nyt kun vasen silmä toimii taas, oikean silmän täytyy palata entiselleen.

Pirjo on vasta jälkeenpäin tajunnut, että näön menetys oli vain kahdesta millimetristä kiinni. Hänen tapaturmansa oli yhtä todennäköinen kuin lottovoitto ja vastaa sitä, että saisi golfpallon täydessä vauhdissa silmään.

– Onneksi olin sairaalassa niin shokissa, etten itse tajunnut onnettomuuteni vakavuutta, Pirjo toteaa.

Korvausten hakeminen työlästä

Jo sairaalassa potilasasiamies neuvoi, miten Pirjon tulee toimia korvausten hakemiseksi. Pirjon mies toimitti Kelaan papereita, ja Pirjo selvitteli asioita puhelimitse. Vammasta on kertynyt papereita yhden kansion verran.

– Mieheni käytti viikon kesäloman minun hoitamiseeni, vaikka olisi voinut hakea sairaslomaa siihen. Näin jälkikäteen sitä osaisi tehdä toisin, Pirjo toteaa.

Pirjo oli kolme kuukautta sairaslomalla hermovamman takia. Ensimmäiset korvaukset ja sairauspäivärahat hän sai vasta puolen vuoden päästä onnettomuudesta.

– Jos olisin tavallinen palkansaaja, työnantaja olisi maksanut sairausajan palkan saman tien. Yrittäjä on kuitenkin eri asemassa. Pitää itse olla aktiivinen, Pirjo pohtii.

On ollut työlästä selvittää, kuka hänelle maksaa päivärahat ja minkä mukaan. Pirjo tutki edellisen vuoden kirjanpidosta, mitkä olivat hänen vastaavan ajankohdan tulonsa yrityspuolella. Hänen piti toimittaa selvitykset vakuutusyhtiölle, Kelalle ja potilasvakuutuskeskukselle.

– Potilasvakuutuskeskuksen kanssa asioidessa tuli sellainen tunne, kuin olisin itse syyllinen onnettomuuteen. Jokainen vaihe meni läpi vasta valituksen kautta, Pirjo kertoo.

– Pysyvän haitan korvaus tuli kielteisenä takaisin, koska lääkärinlausunto oli luettu väärin. Siitäkin piti tehdä kirjallinen valitus.

Hieroja on myös antanut lausuntonsa tapaturmasta, ja hänelle menee tieto, kun Pirjolle maksetaan korvauksia.

Pirjon vamma suhteutettiin liikennevahingon mukaan ja sen haittaluokitus on yksi eli kaikista pienin.

Elämän arvot muuttuneet

Pirjo on toipunut tapaturmasta pikku hiljaa. Hammashoito on edelleen kesken. Silmävamman lisäksi ylähampaita painui sisään törmäyksessä, ja vuoden ajan toinen puoli kasvoista on ollut kuin hammaslääkärin puudutuksen jäljiltä.

Puolen vuoden päästä, kun hammashoito on tehty, on seuraava kontrolli. Siihen asti kaikki korvaukset ovat auki. Pirjo on maksanut itse toistakymmentä tuhatta euroa sairaala- ja lääkekuluja.

– Mutta sitten, kun pyörät lähtevät pyörimään ja laskut lähtee hyväksyttäväksi, ne maksetaan melko pian, Pirjo uskoo.

Tapaturma on luonnollisesti rokottanut Pirjon yritystoimintaa. Hän oli kolme kuukautta pois pelistä joulusesongin alla. Hän ei voinut markkinoida, eikä kehittää yritystoimintaansa.

– Oli kova paikka, kun minun täytyi kieltäytyä työkeikoista. En tiennyt, milloin olisin työkunnossa, joten minun täytyi opetella sanomaan ei, Pirjo muistelee.

Nyt Pirjo on palannut työelämään. Hänelle on jäänyt onnettomuudesta hermovamma, joka aiheuttaa puutuneisuutta. Vamma ei kuitenkaan ole näkyvä, eikä estä työntekoa. Tärkeintä on, ettei näkö mennyt.

– Olen toipunut suhteellisen hyvin. Ehkä ikäkin tekee sen, mutta elämässäni tärkeysjärjestys on muuttunut. Nyt mietin, mitä kaikkea minulla on mahdollisuus vielä tehdä, 52-vuotias Pirjo sanoo.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Pirjo Tervo, Colourbox.com

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Näin aivovamma vaikuttaa elämään: Vanhasta Ristosta ei ole paljoa jäljellä

Löitkö pääsi? Kohtalokkaat seuraukset voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua

Lue ja ehkäise itseltäsi: Tämä on suurin syy suomalaisten aivovaurioihin

Tunnistatko tämän juopon käyttäytymiseksi? Voitkin olla väärässä!

Pahoinpidelty Veijo sai vaikean aivovamman: Korvauksia herui parikymppiä

Jukka menetti näkönsä äkillisesti: Syy ei koskaan selvinnyt

Sirkka-Liisan kohtalokas onnettomuus: 34-vuotiaana loppuiäksi pyörätuoliin

Marjan uskomattomat vastoinkäymiset: Voiko näin paljon tapahtua yhdelle ihmiselle?