Anne Kahila, 50, ei ole 11 vuoteen kokenut kivutonta päivää. Nyt kotona elämisen mahdollistava hoito on uhattuna.
30.12.2014 Anne Kahila oli kävelemässä työpaikalleen, kun yhtäkkiä hän lensi kaaressa päin asfalttia.
Seuraava muistikuva tilanteesta on tuntematon mies, joka nousee pois Annen päältä, nostaa Annen päältä vielä polkupyöränsä ja poistuu sitten paikalta.
– Hän jätti minut makaamaan siihen katuun.
Anne löi onnettomuudessa päänsä ja loukkasi pahoin oikean polvensa, selkänsä, lonkkansa ja olkapäänsä, mutta hän ei koskaan olisi osannut kuvitella, kuinka lopullisesti hänen elämänsä muuttui tuossa hetkessä.
Alkuun vaikutti, ettei onnettomuus ollut aiheuttanut Annelle pysyviä vammoja, mutta sitten Anne alkoi ihmetellä, miksi vammautunut polvi ei lähtenyt toipumaan.
Onnettomuuspäivänä otetuissa röntgenkuvissa ei lääkäreiden mukaan näkynyt vammaa. Hoidoksi määrättiin kipulääkettä.
– Tunsin, ettei polvi ole kunnossa. Se turpoili ja lukittui, kun yritin kävellä.
Anne kävi useiden ortopedien vastaanotolla, kunnes viimein kaksi kuukautta onnettomuudesta kohdalle osui yksi, joka päätyi lukemaan onnettomuuspäivältä otetuista röntgenkuvista tehdyt röntgenlääkärin lausunnot.
HUS ei pystynyt hoitamaan Annen sairautta, jolloin hänen hoitonsa siirtyi Ortonin kipuklinikalle. Nyt kipuklinikka on lopettamassa toimintansa, eikä Anne tiedä, kuka hänen hoidostaan vastaa maaliskuun jälkeen.MTV
Kuvissa oli näkynyt mahdollinen polvilumpion murtuma, joka vahvistettiin magneettikuvissa.
– Olin kävellyt kaksi kuukautta murtuneella polvella, jossa sisäkierukka oli ollut aivan palasina, Anne huokaa.
– Uskon, että siksi kipuni kroonistui ja polveen kehittyi CRPS.
Mikä on CRPS?
CRPS on monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, joka syntyy yleensä raajaan tulleen vamman, kuten murtuman tai venähdyksen seurauksena. Oireet alkavat yleensä noin 1–2 kuukauden kuluttua vamman syntymisestä.
Sairauden oireita ovat alkuperäiseen vammaan nähden suhteettoman kova alueellinen kipu, herkistynyt tuntoaisti sekä ihon lämpötila- ja värimuutokset. Lisäksi raajojen jäykkyys ja lihasheikkous ovat yleisiä.
Pitkittynyt kipu muuttaa keskushermostoa, minkä seurauksena elimistö herkistyy aistimaan kipuna asiat, jotka todellisuudessa eivät ole kipua. Esimerkiksi tuulen vire kasvoilla voi aiheuttaa kipusignaalin.
11 vuotta onnettomuudesta on kulunut. Koko sen ajan Anne on elänyt kivun kanssa, joka ei helpota hetkeksikään.
– Kipu on sanoin kuvaamatonta. Välillä se on polttavaa kuin olisi valeltu bensalla ja sytytetty tuleen. Välillä kipu on jäätävää kuin olisin luita ja ytimiä myöten jäässä.
Vaikka kroonista kipua ei juuri voi havaita ulospäin, aiheuttaa CRPS Annen elimistössä myös ulospäin havaittavia muutoksia.
– Kun tunnen polttavaa kipua, muuttuu iho punaiseksi. Kun kipu on jäätävää, on iho sininen, jopa musta.
Kuvissa näkyvät CRPS:n aiheuttamat värimuutokset Annen iholla.Anne Kahila
Annella polvesta alkanut CRPS on levinnyt koko kehon oikealle puolelle. Kipu vaikuttaa kehon ja autonomisen hermoston toimintaan lamauttavasti.
– Oikean käteni puristusvoima on 0–3 kiloa. Oikea jalkani ei toimi normaalisti. Suussa ja nielussa CRPS aiheuttaa sen, että minun voi olla hyvin vaikea nielaista tippaa vettä.
– Myös ääneni saattaa kadota välillä kokonaan. Haastavinta on kuitenkin, että kurkunpää voi turvota, jolloin tarvitsen ensiavuksi adrenaliinikynää, jotta hengitystiet eivät tukkeudu.
Välillä CRPS-kipu yltyy kipushokiksi, joka on hengenvaarallinen tila.
– Kipukohtaus voi yllättää ilman laukaisevaa tekijää, ja silloin olen hetkessä tajuton. En siis voi olla koskaan yksin kotona kauppareissua pidempiä aikoja.
Hoidon keskeytyminen voi merkitä lopullista invalidisoitumista
Anne selviää arjesta kotona omaishoitajana toimivan miehensä sekä Ortonin kipuklinikalta saamansa moniammatillisen hoidon avulla.
Tällä hetkellä hän ei kuitenkaan tiedä, kuka hänen hoidostaan vastaa maaliskuun 2026 jälkeen.
HUSin hallinnoima Ortonin kipuklinikka sulkee ovensa maaliskuun viimeisenä päivänä, eikä Annea tai muita, jopa tuhansia kipupotilaita ole tiedotettu siitä, kuka heidän hoidostaan tämän jälkeen vastaa.
Ortonin kipuklinikan sulkemisen syistä ja seurauksista voit lukea aiemmasta jutustamme.
– Pahimmillaan Ortonin toiminnan lopettaminen voi tarkoittaa sitä, että vointini romahtaa täysin.
– Tämä sairaus on sellainen, että hoitamattomana se invalidisoi täysin, eikä kukaan ole kertonut minulle, missä hoitoni jatkuu tai kuka lääkärini on jatkossa, Anne huokaa.
Anne haluaa sairauden ja kivun keskellä nähdä elämässään myös kauneutta. Siksi yksi tärkeä harrastus on meikkaaminen ja meikkitilin ylläpitäminen Instagramissa.Anne Kahila
Tällä hetkellä Annen toimintakyky on jo sen verran heikko, että hän tarvitsee omaishoitajamiehensä apua kaikissa arjen perustoimissa, kuten ruoanlaitossa ja siivoamisessa.
– En saa itse otettua ruokaa jääkaapista. Jos vointini tästä vielä huononee, olen täysin sänkypotilas ja laitoksessa. Se on pahin skenaario, joka tästä voi seurata.
Anne ei kanna huolta ainoastaan omasta tilanteestaan vaan kaikkien Suomen hyvinvointialueiden kipukroonikoista, joita on lähetetty aktiivisesti hoitoon Ortonin kipuklinikalle.
– Itse olen ollut Ortonissa hoidossa vuodesta 2017 lähtien, koska julkinen terveydenhuolto ei osannut hoitaa minua. Tämä on hurja tilanne, koska se ei koske yksin minua. Minä olen vain yksi monista.
Jatkuvan kivun ja hoidon jatkosta murehtimisen keskellä Anne kertoo jaksavansa lastenlasten, musiikkiharrastuksen ja Instagramissa ylläpitämänsä meikkitilin ansiosta.
– Minua kannattelee arjessa kaikki mukava tekeminen, mikä vie ajatusta pois kivusta. Meikkitilini on pakopaikkani, jonne ei kuulu mikään ikävä sairaus tai asia.
– Haluan nähdä elämässä myös kaunista, ettei elämä ole vain pelkkää kipua, sairautta ja tuskaa.
Katso myös: Kroonisen kivun hoidon kriisi Suomessa
10:09Kroonisen kivun hoidon tilanteesta ja haasteista Huomenta Suomessa keskustelemassa potilasyhdistys Krooninen kaksikko ry:n puheenjohtaja Karla-Maria Toiviainen sekä Orton kipuklinikan ylilääkäri Kristiina Kokkonen.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
