Vakavan sydänkohtauksen 11 vuotta sitten saanut Tero Mäenpää, 59, päätti teho-osastolla muuttaa elämäntapansa, jos selviää hengissä. Päätös on pitänyt.
Reppu oli jo pakattuna ja tamperelainen Tero Mäenpää lähdössä autolla moottoritietä kohti Tuusulaa viikonlopun viettoon, kun rintakipu alkoi. Päivä oli lauantai, ja kello noin 12.
Kipu rinnassa oli puristava.
– Muistan siitä hyvin vähän, mutta oli kuin vannetta olisi kiristetty rinnan ympärillä, Mäenpää kertoi Huomenta Suomen haastattelussa.
Mäenpää onnistui kovasta tuskasta huolimatta soittamaan hätänumeroon ja vielä kiilaamaan ulko-ovenkin auki niin, että ensiavun henkilöstö pääsisi asuntoon. Lisäksi hän meni sänkyyn kylkiasentoon. Kun ensihoitajat ehtivät paikalle, Mäenpää ei enää hengittänyt.
Tapahtumien kulku tiedetään hätäpuhelunauhoitteesta ja ensihoitajien kirjauksista. Mäenpää itse ei muista rintakipua seuranneista hetkistä mitään.
Lue myös: Kardiologi kertoo tilanteen, joka vaatii välitöntä toimintaa: "Elinehto"
Elvytys kesti 23 minuuttia
Mäenpää arvelee toimineensa oikein alitajuisesti.
– Se on varmaan takaraivossa ollut, kun olen ensiapukursseja eri työpaikoilla käynyt. Uskon, että niillä oli iso merkitys tähän asiaan, ylipäänsä soittamiseen ja toimintaan.
Mäenpään elvytys kesti kaikkiaan 23 minuuttia. Mäenpää kuvaa tajuttomuuden tilaa täydeksi pimeydeksi.
– Omalta kohdaltani se oli pelkkää pimeyttä. En muista sitä. Uskon, että minut oli nukutettu saman tien ja pidetty nukutuksessa siihen asti, kun elintoiminnot palautuivat tai olin sellaisessa tilassa, että henki taas kulki ja minut pystyttiin viemään eteenpäin.
– Potilaskertomukseen oli kirjattu "sydänpysähdys ja onnistunut elvytys".
Mäenpään ensimmäinen muisto rintakivun jälkeen oli sairaalan teho-osastolta, jossa hän heräsi noin kuusi päivää kohtauksen jälkeen.
– Tilanne oli silloin rauhallinen toisin kuin kuulemma ensimmäisessä herätyksessä, jolloin minut oli nukutettu vielä uudelleen. Kun toistamiseen heräsin, hoitohenkilökunta rauhallisesti selitti, missä olen, mitä oli tapahtunut ja että ei ole mitään hätää, että olin ihan turvassa.
Lue myös: Yksi seikka ennustaa sydänriskejä paremmin kuin painoindeksi yksinään
Sepelvaltimo oli tukossa
Mäenpään sydänkohtaus johtui täysin tukkoon menneestä sepelvaltimosta. Vaikea sepelvaltimotauti selvisi hänelle vasta sairaalassa. Siihen asti hän oli kuvitellut olevansa täysin terve 48-vuotias mies.
– Tein fyysistä, raskasta työtä vielä edellisenä päivänä ja jaksoin tehdä työni alusta loppuun ja hyvinkin vauhdikkaasti. Sitten tuli tämä ensioire, joka meinasi olla minulla se äkkikuolema.
Lue myös: Kardiologin tärkeimmät neuvot sydämen suojelemiseksi – "Kaikista yleisimpiä sydänsairauksien aiheuttajia"
Kohtauksen jälkeen Mäenpään elämä muuttui täysin. Hän kertoo tehneensä jo hengityskoneessa päätöksen, että jos hän selviää sairaalasta elävien kirjoissa, hän tekee kaiken mahdollisen terveytensä eteen.
– Kaksi ensimmäistä päätöstä olivat ruokavalio ja ruokailurytmi. Ne ovat pitäneet tähän päivään asti. Myös liikunta on lisääntynyt huomattavasti. Elämäntavat muutenkin muuttuivat huomattavasti terveellisempään suuntaan.
Parannettavaa elämäntavoissa olikin, jäteautonkuljettajana ennen kohtausta työskennellyt Mäenpää myöntää.
– Voin sanoa, että etenkin ruokailutottumukset olivat hyvinkin surkeat. Minkäänlaista säännöllisyyttä ei ollut. Aika paljon meni rahaa makeisiin ja jäätelöön ja rasvaiseen pikaruokaan. Ja kun oli vuorotöissä, syöminen oli mitä oli, Mäenpää kuvaa.
Alkoholista Mäenpää sanoo luopuneensa kotiuduttuaan kokonaan. Lautaselle Mäenpää valikoi nyt yleensä kanaa, kalkkunaa, kalaa ja kasviksia.
– Satunnaisesti tulee syötyä punastakin lihaa, mutta todella harvoin.
Liikuntapäätös toi elämään muun muassa sauvakävelyn.
– Sillä minä kuntoutinkin ihan alussa itseäni. Lisäksi käyn kuntosalilla, uimassa ja bongailemassa lintuja. Siinäkin tulee liikuttua jonkin verran, päiväretkiä luonnossa.
Lue myös: Kolesterolin voi saada laskuun jo muutamassa viikossa – viisi helppoa muutosta!
Tieto lisää tuskaa
Mäenpää on nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ja toimii vertaistukihenkilönä Sydänliitossa. Tärkeintä toipumisessa on hänen mukaansa hyväksyä se, että kyseessä on loppuelämän sairaus.
Oma sydän voi Mäenpään mukaan tällä hetkellä hyvin, iskevän tahdistimen avulla. Se asennettiin kolmisen vuotta sitten sen jälkeen, kun Mäenpää oli alkanut väsyä pienestäkin rasituksesta ja hänellä todettiin sydämen vajaatoiminta.
Mäenpää kertoo, että ei halua enää liikaa muistella 11 vuoden takaisia asioita tai edes tietää kaikkea siitä, mitä hänelle tapahtui ja tehtiin.
– Ajattelen niin, että tieto lisää tuskaa. Minulle riittää se, että selvisin ja toimin nyt ihan omin jaloin ja päin ja olen tänä päivänä hyvässä kunnossa.
Katso Tero Mäenpään haastattelu kokonaan jutun alussa olevalta videolta.
Sydänlääkärin kommentit
Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänlääkärin Pekka Porelan mukaan on harvinaista, että alle viisikymppinen saa niin ison kohtauksen, että se on viedä hengen.
– 1970-luvulla äkkikuolema oli aika yleinen ilmentymä. Nykyään näitä on harvemmin, mutta harmillisesti niitä vieläkin on. Esimerkiksi Tyksissä me hoidamme yhden sepelvaltimotautikohtauksen viikossa alle viisikymppisillä. Tavoitteethan kansalla ja EU:lla on saada ne vähenemään edelleen. Työtä tehdään sen eteen, että nuorten äkilliset kohtaukset vähenisivät.
Tero Mäenpään toimia vakavan kohtauksen aikana ja sen jälkeen Porela kiittelee.
– Järkyttävä alku tarinalla, että yllättäen terve nuori mies sairastuu vakavasti ja on henkeä uhkaava tilanne, Porela kommentoi.
Porelan mukaan ilman hyvää terveydenhuoltoa, toimivaa hälytysjärjestelmää ja Mäenpään omaa toimintaa mies olisi menehtynyt.
– Potilas on toiminut sen jälkeenkin erinomaisesti, opetellut uudet hyvät elämäntavat, noudattaa niitä ja hoitaa itseään. Hänellä ovat asiat siinä mielessä siis hyvin.
Sydänlääkäri Pekka Porela kertoi Huomenta Suomessa, miten sydän pysyy kunnossa.
Lue myös: Voiko täysin terve ihminen saada sydänpysähdyksen? Kardiologi kertoo, milloin on aihetta huoleen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!
