HUS:n ylilääkäri: Parantuneiden määrästä ja iästä ilouutisia – mysteeripotilaiden ja tehohoidon yleistyminen huolestuttaa

3:59

Vaikka koronaepidemian huippuun on Suomessa ja Uudenmaankin alueella vielä matkaa, on ylilääkäri Asko Järvisellä positiivistakin kerrottavaa. Potilaita parantuu, myös iäkkäitä.

– Vanhimmat kuntoutuneet ovat vähän yli 80-vuotias ja sen korvilla oleva toinen, jotka ovat kotiin päässeet, HUS:n infektiosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Asko Järvinen kertoo MTV Uutisille.

Järvisen arvion mukaan parantuneita HUS:n alueella on ainakin useita kymmeniä. Tartuntoja Suomessa on nyt todettu yli 1400, joista 17 on kuollut. HUS:n alueella tartuntoja on todettu yli 850.

Järvisen mukaan valtaosa HUS-alueen koronapotilaita on ollut työikäisiä. Sairaalahoidossa hänen mukaansa nuorimmat ovat olleet parikymppisiä, joten toistaiseksi korona on säästänyt lapset vakavimmilta oireilta.

Järvisen mukaan tehohoidossa olleista potilaista yksikään ei ole vielä kuntoutunut kotiin asti. Muutama henkilö on kuitenkin päässyt Järvisen arvion mukaan teholta tavalliselle osastolle.

– Tehohoito (koronaan) on alkanut vasta äskettäin, ja ne hoitojaksot ovat kohtalaisen pitkiä. Viikko ei ole pitkä aika, enemminkin lyhyt.

Ilta-Sanomille Järvinen täsmensi, että koronasta pitäisi parantua viimeistään kahdessa viikossa.

– Jos katsoo kahden viikon takaiset tartunnat, melkeinpä ne ovat parantuneet, Järvinen kommentoi IS:lle.

Epidemian huippu siirtymässä kesälle

Rajut rajoitustoimet näyttävät purreen HUS:n alueella ainakin todettujen tartuntojen sekä sairaalaan otettujen potilaiden määriin. Kun reilu viikko sitten HUS-alueella todettiin 74 tartuntaa, oli eilisen tiistain lukema 36. Järvisen mukaan myös osastopotilaiden määrä on tasaantunut.

–  Mikäli se kertoo rajoitustoimien purevuudesta, epidemiahuippu voi koko lailla siirtyä pidemmäs, toivon mukaan myös madaltuu voimakkaasti, Järvinen jatkaa.

Järvisen mukaan epidemian huippu ei iske missään tapauksessa ennen toukokuuta.

Kiire HUS:ssa ei kuitenkaan hellitä, päin vastoin. Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa koko ajan.

Valtaosa ketjuista tunnistetaan yhä

Epidemian taltuttamisessa ja rajaamisessa Järvinen pitää myös ensiarvoisen tärkeänä, että valtaosa tartuntojen ketjuista pystytään yhä tunnistamaan.

– Pystytään tunnistamaan kontakti toiseen sairastuneeseen tai ulkomaan matkaan, tai johonkin tiettyyn tapahtumaan.

Järvisen mukaan merkittävimpiä tartunnan lähteitä ovat lähikontaktit. Hänen tiedossaan ei esimerkiksi juurikaan ole, että koronavirus olisi tarttunut työpaikoilla.

Mutta tartunnat, joilta tämä tiedossa oleva kontakti puuttuu, ovat myös yleistymässä.

– Päivystyspoliklinikalla hakeutuu ihmisiä, joilla todetaan tauti vasta siinä vaiheessa. Kuvastaa sitä, että tautia on 1,5 viikkoa sitten esiintynyt yhteisössä jo jonkun verran, Järvinen jatkaa.

Järvinen ei voi suoraan kommentoida arviotaan, kuinka paljon koronapotilaita epidemiahuipun aikaan on hoidettavana. Hän muistuttaa, että myös muidenkin potilaiden hoitoa on pystyttävä jatkamaan. 


Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja