Sairauspelosta kärsii noin muutama prosentti perusterveydenhuollon potilaista.
Sairauspelosta kärsivä ihminen on vakuuttunut, että hänellä on jokin vakava sairaus. Tämä johtaa herkästi toistuviin käynteihin ja tutkimuksiin terveydenhuollossa.
Vakavimmissa tapauksissa käyntejä ja tutkimuksia voi kertyä valtavasti. Somaattiset tutkimukset kuitenkin lopetetaan tietyn pisteen jälkeen.
Sairauspelosta kärsii noin muutama prosentti perusterveydenhuollon potilaista, ja erikoissairaanhoidossa tapauksia on enemmänkin, kertoo Oulun yliopiston professori ja psykiatri Sami Räsänen.
– Kun lähdetään selvittämään, onko kyse jostain vakavammasta, vaaditaan yleensä myös erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja selvittelyitä. Vaikea-asteisesta sairauspelosta, eli hypokondriasta, kärsii noin prosentti väestöstä.
Räsäsen mukaan sairauspelosta kärsivät potilaat hakeutuvat joko terveyskeskukseen tai yksityissektorille ja nimenomaan somaattiselle puolelle – eivät siis psykiatrian puolelle.
Monella on taipumusta myös tietynlaiseen "lääkärishoppailuun", eli he saattavat hakeutua useisiin eri paikkoihin saadakseen aina uusia tutkimuksia. Potilaille tehdään lähetteitä erikoissairaanhoitoon sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
– Vakavimmassa tapauksessa käyntejä ja tutkimuksia voi kertyä valtavasti, eikä mikään riitä vakuuttamaan potilasta siitä, että hän ei olekaan vakavasti sairas.