Rokotuskattavuus on kuitenkin kokonaisuutena yhä korkealla tasolla, käy ilmi THL:n tiedoista.
Yhä useampi vanhempi jättää Suomessa pikkulapsensa kokonaan ilman rokotteiden antamaa suojaa.
Vuonna 2023 syntyneistä lapsista 2,2 prosenttia on täysin rokottamattomia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreista tilastoista. Lukema on erityisen korkea Ahvenanmaalla, jossa 5,2 prosenttia ikäluokan lapsista ei ole saanut yhtään rokotetta.
Rokotuskattavuus on meillä kaikkiaan yhä korkealla tasolla, mutta rokotuksitta jäävien osuus on kasvanut viime vuodet.
Rokotusinnossa on isoja eroja eri puolilla maata. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvussa ja nyt yli kolme prosenttia.
Pohjois-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla osuus taas on edelleen yhden prosentin luokkaa.
Kuinka huolestuttava tilanne on?
– Jos jollain alueella useiden vuosien ajan yhä suurempi osuus lapsista on jäänyt rokottamatta, niin kyllä silloin on syytä huoleen, vastaa johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.
Vaikuttajan ääni kantaa
Myös suhtautuminen eri rokotteisiin vaihtelee. Kaikkein nihkeimmät asenteet kohdistuvat tuhkarokolta suojautumiseen. Vastahankaa ovat ruokkineet muun muassa Yhdysvalloissa velloneet väitteet rokotteen yhteydestä autismiin, vaikka tämä yhteys on kumottu useissa tieteellisissä tutkimuksissa.
– Meille on kentältä kantautunut, että sekin vaikuttaa. Vanhemmat ovat sanoneet, että emme ota tätä rokotetta, kun tästä tulee kaikenlaisia ongelmia, Kontio sanoo.
Usein riittää, että lähialueella tai omassa tiiviissä yhteisössä on äänekäs vaikuttaja, jonka puheet saavat vanhemmat epäilemään tai vastustamaan rokotuksia.