Moni kärsii tietämättään uniapneasta. Huomenta Suomessa keskusteltiin sen oireista ja hoitokeinoista lauantaina.
Uniapnean syyt piilevät ylähengitysteissä.
– Jokainen kuorsaa joskus, jos on juonut alkoholia tai on erittäin väsynyt, mutta perusongelma on ylähengitysteissä. Ne ovat syystä tai toisesta ahtaat, kertoo uniasiantuntija Markku Partinen Huomenta Suomessa.
Taustalla voi olla anatomisia poikkeuksia, kuten ahdas nenä, lapsella suuri kitarisa, isot nielurisat tai vaikkapa hyvin pieni leuka.
Lue myös: Huoli maailmasta voi kipeyttää leuan: "Ei kuole, mutta todella kurja kohtalo"
Lihavuus voi vaikuttaa asiaan
Syynä voi Partisen mukaan myös olla voimakas lihavuus, joka aiheuttaa rasvaa ylähengitysteihin.
– Lihavuus on hyvin tärkeä seikka, kun puhutaan siitä, että kuorsaus muuttuu uniapneaksi, Partinen sanoo.
Uniapneaan liittyy myös perinnöllisyyttä, mutta yksittäistä geeniä taustalla ei ole.
Näin uniapnea voi oireilla
Uniapnean kehittymiseen viittaavia oireita voi olla uniterapeutti Anne Huutoniemen mukaan olla se, että aamulla ja päivällä väsyttää.
– Aamulla voi olla tunne, että kurkku on hieman karhea. Voi olla aamupäänsärkyä ja sitten voi huomata, että yhtäkkiä tuleekin öisin tarve käydä vessassa useammin kuin aikaisemmin.
Olennainen merkki uniapneasta on sekin, jos kanssanukkuja havaitsee toisella hengityskatkoksia.
Uniapnea näyttäisi olevan miehillä kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla. Huutoniemen mukaan ero alkaa tasoittua naisten ikääntyessä.
– Naisillakin se yleistyy yli 55-60 vuoden iässä, vaihdevuosien jälkeen.
Lievä uniapnea ei välttämättä oireile joka yö, mutta vaikeammassa tapauksessa sen oireita ilmenee joka yö.