Hätäkokous liittyy Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tulevaan tapaamiseen.
EU:n ulkoministerit pitävät tänään ylimääräisen hätäkokouksen Ukrainasta. Asiasta kertoi eilen Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas.
Kokous liittyy Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin aikeisiin neuvotella Ukrainan sodan päättämisestä Alaskassa.
Lähteet Valkoisen talon sisällä kertoivat NBC Newsille paikallista aikaa lauantaina, että Valkoinen talo harkitsee Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kutsumista mukaan tapaamiseen perjantaina. Asiasta ei kuitenkaan vielä ole päätetty.
Lue myös: Kallas kutsuu EU-ulkoministerit ylimääräiseen hätäkokoukseen Ukrainasta
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker sanoi sunnuntaina uutiskanava CNN:n haastattelussa, että Zelenskyin osallistuminen tapaamiseen on hyvinkin mahdollista.
– Sopimusta ei voi syntyä, jos kaikki osalliset eivät sitä hyväksy, Whitaker sanoi.
Whitakerin mukaan Trump kutsuu Zelenskyin tapaamiseen, jos hän kokee sen olevan paras vaihtoehto. Päätöstä Zelenskyin osallistumisesta ei vielä sunnuntaina ollut tehty, suurlähettiläs sanoi.
Neuvottelupöytä täynnä vaikeita kysymyksiä
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan neuvottelut näyttävät ulospäin hyvältä, mutta mitään konkreettista lopputulosta ei kannata odottaa.
– Toki tulitauko on mahdollinen, mutta sen voi aina rikkoa. Odotukset kestävälle tulitauolle riippuvat siitä, onko se hyödyllistä kaikille osapuolille.
Vanhasen mukaan Ukrainan pitäisi olla turvatakuiden piirissä, jotta kestävämmästä rauhasta voidaan puhua. Silloin se ei olisi altis jatkuville hyökkäyksille ja sodille.
– Jos taas mennään ikään kuin välitilaan, jossa Ukraina ei kuulu oikein mihinkään, voidaan puhua uudesta Berliinin muurin kaltaisesta tilanteesta, jossa keskellä Eurooppaa olisi märkivä haava.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilän mukaan tulitauko olisi hyväksyttävämpää Ukrainalle, jos se saisi säilyttää nykyisen rintamalinjan mukaiset alueet itsellään ilman, että alueita virallisesti luovutettaisiin Venäjälle.
– Toisaalta Venäjä voi vaatia alueita, joita se hallitsee. Tämä huonontaisi Ukrainan ja Euroopan turvallisuutta, koska Venäjä olisi jälleen päässyt eteenpäin tavoitteissaan.
Penttilä lisää, että Ukrainan tilanne muistuttaa Suomea vuodelta 1944, jolloin Venäjä kyllä pysäytettiin, mutta alueita yritettiin saada takaisin tuloksetta.
– Ukraina on Suomen tavoin saanut aseapua ja sen avulla sinnitellyt sodassa. Nyt pitäisi saada sopimus aikaiseksi.
Vanhanen arvioi, että alueiden luovuttaminen voi vahvistaa mielikuvaa siitä, että Venäjä saa pitää valloittamansa alueet. Aluevaltaukset voisivat toimia neuvottelukortteina, koska niillä voitaisiin neuvotella myös muista asioista.
Trump ottanut uhkailut mukaan peliin
Penttilä sanoo, että Trumpin neuvotteluasema on parantunut viime vuosien aikana.
Trump on omasta näkökulmastaan saanut paljon aikaa tekemällä Euroopan kanssa kauppasopimuksen.
– Tämän lisäksi hän on asettanut Intialle valtaisat tullit sekä saanut läpi valtaisan budjettipaketin Yhdysvalloissa.
Trump on myös uhkaillut voimakkaasti Venäjää, jota hän ei ole tehnyt aiemmin. Uhkaukset ovat mukana pelissä, mitkä ovat osaltaan vahvistaneet Trumpin asemaa neuvottelijana.
– Putinilla on kuitenkin vain vähän hävittävää. Jo Alaskassa tapaaminen on hänelle voitto, kun taas Trumpin uskottavuus voi vähentyä neuvottelujen mennessä huonosti.
Lue myös: Putinin erityisedustaja: Alaskan neuvottelut tuovat rauhan
Trump ja Putin tapaavat – MTV Uutiset seuraa
Ulkoministeri Valtonen MTV:lle: USA ja Venäjä voivat sopia vain omista asioistaan
Joutuuko Ukraina luopumaan alueistaan? Naton pääsihteeri: "Tosiasiat pitää tunnustaa"
Päivitys 11.8.2025 kello 8.42. Lisätty osuudet Risto E. J. Penttilän sekä Henri Vanhasen haastattelusta Huomenta Suomessa.