Suomi myöhästyi EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanosta, mutta valmistelu etenee. Laki lisää palkkatietojen avoimuutta ja velvoittaa työnantajat perustelemaan palkkaukset objektiivisesti.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin määräaika umpeutui sunnuntaina, eikä Suomi saanut lakia voimaan ajoissa.
Direktiivin tavoitteena on lisätä palkkatasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta työpaikoilla.
Lain valmistelu kuitenkin etenee ja kun se saadaan voimaan, työntekijällä on oikeus saada tietää samankaltaista työtä tekevien keskipalkat sukupuolittain, mutta ei yksittäisten kollegoiden palkkoja. Jos työpaikka on pieni, tiedot saa henkilöstön edustajan kautta.
Yritysten on jatkossa perusteltava palkkausjärjestelmänsä objektiivisin kriteerein, kertoo korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
– Pystytään perustelemaan, miten palkat määräytyvät ja miten palkankorotuksia tehdään, Kopra sanoo.
Samaa työtä tekevien joukossa kuuluukin olla palkkaeroja esimerkiksi suoriutumisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella, finanssiyhtiö Mandatumin liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nymanin mukaan.
– Työntekijät haluavat, että oma tekeminen ja tuloksellisuus näkyy palkassa, Hulkko-Nyman sanoo.
Avoimuudella tilausta
Mandatumin tekemän kyselyn mukaan palkka-avoimuus näkyy jo työpaikoilla.
– Kyselyssämme kuusi kymmenestä yksityisen sektorin työntekijästä aikoo käyttää tiedonsaantioikeutta. Yrityksissä on myös otettu käyttöön uusia palkkausjärjestelmiä, kertoo Hulkko-Nyman.
