Melanoomadiagnooseja tehtiin vuonna 2020 yllättävän vähän koronan vuoksi – tiedä tämä UV-säteilystä | MTV Uutiset
Asiantuntija huolissaan melanoomadiagnoosien määrän romahtamisesta – tämä UV-säteilyn seurauksista on hyvä tietää: "Merkki vakavista soluvaurioista"
Tiesitkö, että ihon palamisherkkyys riippuu ihotyypistä? Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 27.04.2022 16:58
Hannakaisa Taskinen
hannakaisa.taskinen@mtv.fi
Kaikki eivät muista, että lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat jo merkkejä ihovauriosta. Syöpäjärjestöt muistuttaa tiedotteessaan UV-säteilyn vaaroista.
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi rusketusta. Asenteet muuttuvat hitaalla tempolla, sillä reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia suomalaisista.
Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista myös ruskettaa omaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä. Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat jo merkkejä ihovaurioista, ja liiallinen UV-säteilylle altistuminen ja ihon palaminen voi johtaa ihosyöpään.
Melanoomaa diagnosoitiin vuonna 2020 vähemmän kuin normaalisti – syy huolestuttaa
Syöpäjärjestöjen tiedotteen mukaan melanoomaan sairastui vuonna 2020 826 miestä ja 717 naista. Määrä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Havainto on eriskummallinen, sillä melanooman tiedetään olevan länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä miehillä että naisilla noin viiden prosentin vuosivauhtia. Miksi melanoomadiagnooseja siis tehtiin toissa vuonna normaalia vähemmän?
– Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä tiedotteessa.
Millaisia ovat ihosyövän oireet? Juttu jatkuu videon alla.
2:14Millaiset merkit voivat olla oire ihosyövästä?
Havainto on on Pitkäniemen mukaan huolestuttava, sillä mitä varhaisemmin melanooma löydettäisiin, sitä parempi ennuste taudilla olisi.
Lähivuosina voi ollakin odotettavissa selvästi useampia melanomadiagnooseja, kun koronapandemian aikana löytämättä jääneet taudit vihdoin diagnosoidaan. Esimerikiksi Oulun yliopiston tutkimuksessa joka neljänneltä 70 vuotta täyttäneeltä löytyi aiemmin tunnistamaton ihosyöpä tai sen esiaste.
UV-säteily on Suomessa voimakkaimmillaan joitain viikkoja ennen ja jälkeen juhannuksen.
Kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko nousee niin korkealle kuin mahdollista Suomen leveysasteilla, ja UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan (6) pilvettömänä päivänä. Pohjois-Suomessa UV-indeksi kohoaa tuolloin korkeintaan viiteen.
Milloin ja miten UV-säteilyltä kannattaa suojautua? Kolme tärkeää keinoa
Suojaudu jo silloin, kun säteilyindeksi ylittää luvun kolme.Copyright (c) 2015 Kaspars Grinvalds/Shutterstock.
Aivan voimakkainta rajaa ei kannata odotella ennen UV-säteilyltä suojautumista. Syöpäjärjestöjen tiedotteessa muistutetaan, että säteilyltä kannattaa suojautua jo silloin, kun indeksi ylittää luvun kolme. Käytännössä tämä tarkoittaa Etelä-Suomessa jo huhtikuun puoliväliä, jolloin suojautumisraja alkaa keskipäivällä ylittyä.
Suojautumisraja ei välttämättä myöskään pääty silloin, kun kesäloma loppu, vaan rajan ylittäviä päiviä voi esiintyä jopa syyskuun puoleen väliin saakka.
Pohjois-Suomessa suojautumisraja ylittyy hieman lyhyemmän aikaa: noin toukokuun lopusta elokuun alkuun. Raja voi aurinkoisina päiviä kuitenkin ylittyä jo huhtikuussakin. UV-indeksiä voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Miten säteilyltä siis kannattaa suojautua?
– Parhaat suojautumiskeinot ovat varjo, vaatteet ja voide, muistuttaa tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.
Varjossa pysyttely ei suojaa UV-säteilyltä täysin, sillä varjoon pääsee hajasäteilyä. Jos päivä on pilvetön, UV-säteilyn määrä voi kuitenkin jopa puolittua varjossa.
Lapset kannattaa suojata säteilyltä erityisen hyvin, sillä ihon toistuva palaminen tai suuri elinikäinen UV-altistus lisää ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa, Ilmatieteen laitoksen sivuilla muistutetaan.
Auringossa köllöttely voi kostautua.Copyright (c) 2017 MaeManee/Shutterstock.
Kun iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Palaneen ihon tunnistaa siitä, että se punoittaa, sitä kuumottaa ja se on arka joitain päiviä. Vaikka iho palautuukin näennäisesti entiselleen, on syytä ymmärtää yksi asia.
– Punoittava ja kuumottava iho on kuitenkin merkki vakavista soluvaurioista, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö tiedotteessa.
Iho yrittää puolustautua säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla. Jos altistus on voimakasta, iho puolustautuu myös tulehdusreaktiolla, joka näkyy ihon palamisena.
On siis hyvä muistaa, että lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat jo merkkejä ihovaurioista. Vaikka ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Lisäksi tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä.
Ihosyövistä etenkin melanooma lisääntyy länsimaissa. Tarkkana tulee olla muutenkin kuin kesäisin.
– Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä, Anne Höytö kertoo.
Siihen, kuinka herkästi oma iho palaa, vaikuttaa ihotyyppi. Vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa nopeammin kuin esimerkiksi ruskeahiuksinen ja -silmäinen henkilö
