Tutkimus: Tulevaisuudessa auringolta voitaisiin suojautua rokotteella

2:14
Videolla kerrotaan, miten ihosyöpä oireilee.

Alustavat löydökset vihjaavat, että mRNA-rokotteilla voitaisiin pienentää ihosyöpään sairastumisen riskiä. Koronarokotteiden myötä suurelle yleisölle tutuksi tulleesta tekniikasta on toivottua apua myös muiden syöpien ja sairauksien ehkäisyyn.

Yhdysvaltalaiset ja japanilaiset tutkijat ovat saaneet hiirikokeissa lupaavia tuloksia siitä, että mRNA-rokotteella voitaisiin vahvistaa ihmisen vastustuskykyä ihosyöpää vastaan.

Ihosyöpä syntyy, kun ihokudokset terveet solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Ihosyövät ovat yleisiä sairauksia, joiden tärkein yksittäinen aiheuttaja on auringon ultraviolettisäteily, joka aiheuttaa elimistössä oksidatiivista stressiä.

Oksidatiivisessa stressissä elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa ja kääntynyt liikaa hapettavien olosuhteiden puolelle. Liiallinen määrä hapettavia aineita altistaa muun muassa syövälle.

Tutkijat uskovat, että lähetti-RNA:ta hyödyntävillä rokotteilla voitaisiin edistää TR1-proteiinin tuotantoa ihosoluissa. TR1 on lyhenne tioredoksiinireduktaasi-1:stä. Reduktaasit ovat pelkistäviä entsyymejä. Pelkistymisessä hapetusluku pienenee, ja rokote voisikin tutkijoiden toiveissa vähentää ihosyöpien riskiä.

Tulevaisuudessa ihosyöpärokote riskiryhmille vuosittain?

Lähetti-RNA-rokotteet ohjaavat elimistön soluja tuottamaan vaikuttavaa ainetta ja opettavat puolustusjärjestelmää suojautumaan.

Koronarokotteiden kohdalla vaikuttava aine on viruksen piikkiproteiini, joka laukaisee elimistössä immuunivasteen. Ihosyöpärokotteessa kyseinen proteiini olisi TR1, joka nostaisi elimistön antioksidanttitasoja ja suojaisi oksidatiiviselta stressiltä ja DNA-vaurioilta, tutkijat selittävät tiedotteessaan.

Hiirikokeissa tiimi havaitsi, että kun jyrsijöiltä poistettiin TR1-proteiini, UV-säteilyn aiheuttamat DNA-vauriot lisääntyivät. Havainto vihjaa, että TR1 säätelee melaniinia tuottavien pigmenttisolujen eli melanosyyttien toimintaa. Melaniini suojaa soluja UV-säteilyn haittavaikutuksilta, joten sen lisääminen elimistössä voisi teoriassa ehkäistä ihosyöpää.

– Ideaalitilanteessa ihosyövän riskiryhmät, kuten aurinkoisissa olosuhteissa ulkotyötä tekevät, voitaisiin rokottaa kerran vuodessa, tutkimusta johtanut farmakologian professori Arup Indra Oregonin osavaltionyliopistosta sanoo tiedotteessa.

Menetelmä kuitenkin vaatii vielä paljon lisätutkimuksia. Löydökset ilmestyivät Journal of Investigative Dermatology -tiedelehdessä.

Katso videolta, miltä melanooma voi iholla näyttää. Juttu jatkuu videon alla.

Tältä melanooma näyttää.

Syöpää vastaan mRNA-rokotteilla

Lähetti-RNA-tekniikka on tullut isolle yleisölle tutuksi Modernan ja Pfizerin koronarokotteista, mutta 1990-luvulta lähtien kehitettyjä mRNA-rokotteita on jo ennen pandemiaa tutkittu mahdollisena keinona hoitaa syöpää.

Nature-tiedelehdessä vuonna 2019 ilmestyneessä artikkelissa pohdittiin, että mRNA-rokotteissa käytetty teknologia voisi opettaa ihmisen immuunijärjestelmälle, miten hyökätä kasvaimia vastaan.

Myönteiset kokemuksen RNA-rokotteiden tehosta vakavaa koronatautia vastaan ovat lisänneet toiveikkuutta syöpärokotteesta. Lupaavista mRNA-rokotteista on etsitty apua lisäksi esimerkiksi borrelioosin ja hivin ehkäisyyn. Yhdysvalloissa on kehitteillä myös Astra Zenecan koronarokotteessa käytettyyn vektoriteknologiaan perustuva syöpärokote.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuosittain arviolta 9,6 miljoonaa kuolemaa aiheuttavat syövät ovat globaalisti toiseksi yleisin kuolinsyy. Väestön ikääntymisen ja epäterveellisten elintapojen yleistyessä syöpätaakan arvioidaan tulevaisuudessa vain kasvavan. On esitetty, että joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään.

2:17
Moni syöpä on alkuvaiheessaan vähäoireinen tai oireeton. Katso videolta, millaisista muutoksista pitäisi huolestua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja