Aivotutkija kertoo, millaisia taukoja jokaiseen työpäivään pitäisi kuulua: "Ei voi olla pelkästään niin, että odotamme lomaa"

Aivotutkija ja professori Minna Huotilainen on töissä yliopistolla, missä käytännössä kaikki taukokeskustelut käsittelevät työtä – tavalla tai toisella.

Intohimotyössä käytännössä koko elämä saattaa pyöriä saman asian ympärillä; sekä työ että vapaa-aika ovat käsityötä, tutkimusta tai taiteilua. Yliopistolla moni haluaa kahvikupposenkin äärellä puhua tutkimusprojekteistaan tai uusista, kiinnostavista löydöksistään.

– En pidä sitä ongelmana, jos ihminen tykkää työstään ja sen aihepiiristä. Tällainenkin tauko on kuitenkin irti työtehtävästä, jota juuri äsken oli tekemässä, Huotilainen sanoo.

Hänen uusi teoksensa Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021) kertoo tieteellisiä perusteluja taukojen tärkeydelle.

Lue myös: Mitä työtä sitten teetkään, se on luultavasti rasite aivoillesi – tämä tärkeä rutiini unohtuu monilta: "Itse pitäisi huomata, että hetkinen..."

Tällaisia taukoja työpäivään kuuluu – somen selaaminen "ei paras mahdollinen"

Vaikka työ olisi miten ihanaa, hengähdystaukoja tarvitaan silti. Lyhyt tauko on vaikkapa vesilasillisen noutamista keittiöstä. Varsinaisia taukoja ovat lounas- ja kahvitauot, joille täytyy löytyä aikaa jokaisesta päivästä.

Aivot haikailevat tauolle tekemään jotakin erilaista. Moni kuitenkin poistuu työkoneelta vain siirtyäkseen hetkeksi sohvalle tai kahvihuoneeseen selaamaan somea. Sekin on tauko – muttei paras mahdollinen tauko, Huotilainen muistuttaa.

– Pääseehän siinä työtehtävästä irti, mutta huonona puolena on, että ollaan samalla tavalla ruudun ääressä. Ruudulta tulee valtava määrä uutta tietoa, informaatiotulvaa, joka aivojen täytyy taas jaksaa prosessoida. Se on saman tyylistä kuin työ, Huotilainen sanoo.

Pitkäkestoinen istuminen on tunnettu terveysriski. Toisaalta on hyvä, jos siirtyy edes johonkin.

– Toki on parempi, jos makaa sohvalla, kuin että istuisi tauon siinä samassa työtuolissa ja siltä samalta koneelta katselisi kissavideoita. Silloin samoja elementtejä on niin paljon, että on vaikeaa nähdä, miten se tuntuisi tauolta.

 Jos on tullut istuneeksi koko päivän, keho luultavasti kaipaisi liikettä. Aivot pitävät vaihtelusta.

Lue myös: Älä yritä töissä kympillä – Juha kertoo, miksi "ihan hyvä" suoritus on oikeastaan parempi: "Jos aina asettaa itselleen tavoitteen kattoon..."

Korona-aikana Huotilainen itse on hakenut liikettä pihamaalta: siellä on aina jotakin pientä kitkettävänä tai kasveja kasteltavana.

– Perustauko voisi olla sellainen, että otan teemukin käteen ja menen ulos katsomaan, millainen sää on. Olen osallistunut myös taukojumppiin ja kahvitauoille, virtuaalisesti. On ihana nähdä työkavereita, vaikka se tapahtuisikin etänä.

Jos kahvipaussiinsa ei keksi mitään erityisen räväkkää, Huotilaisella on yksi ehdotus: musiikkia voisi kokeilla. Se nimittäin tehostaa palautumista.

– Musiikki on vähän unohdettu voimavara. Kahvihuoneessakin voisi olla mahdollisuus kuunnella musiikkia. Musiikilla on voimakas vaikutus fysiologiaan, ja sen avulla pystyy hyvin palautumaan.

Katso myös: Susanna romahti vuonna 2014 – 11 vuoden työputki kostautui: "Sitten tultiin lujaa alas".  Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Tarvitset taukoja, vaikka tekisit istumatyötä – aivotutkija Minna kertoo, mihin tauoton puurtaminen johtaa: "Meillä on ehkä vähän harhakäsityksiä siitä, mikä on tehokasta"

"Ei voi olla pelkästään niin, että odotamme lomaa ja sitä, että silloin se palautuminen tapahtuu"

Päivittäisen tauotuksen sijaan moni kaataa kaikki rentoutumistoiveensa nimenomaan kesäloman niskaan. Vaikka ajatus monesta viikosta vapaana velvoitteista on toki mukava, rentoutuminen ja palautuminen kerran vuodessa ei riitä.

– Palautumista pitäisi nimenomaan tapahtua työpäivän aikana. Myös joka ilta ja joka yö aivojen pitäisi päästä palautumaan, samoin viikonloppujen aikana. Ei voi olla pelkästään niin, että odotamme lomaa ja sitä, että silloin se palautuminen tapahtuu, Huotilainen kuvaa.

Nimenomaan tästä syystä tauot ovat äärimmäisen tärkeitä: ne pitävät palautumista yllä arjessa. Jos vapaalla saa olla muutenkin kuin kesälomalla, valtavia odotuksia lomaa kohtaan ei synny.

– Tunnen ihmisen, jonka kesäloma alkoi joka vuosi useamman päivän migreenillä. Työtahti oli ollut kova, ja heti, kun vähän löysäsi, elimistö reagoi voimakkaasti. Tavallisessa arjessa pitää olla mahdollisuus palautua riittävästi.

Lue myös: Älä yritä töissä kympillä – Juha kertoo, miksi "ihan hyvä" suoritus on oikeastaan parempi: "Jos aina asettaa itselleen tavoitteen kattoon..."

Lue myös: "Kieroon kasvanut tehokkuusajattelu" vie kahvitauotkin työpaikalta – aivotutkija kertoo, mistä tunnistaa tauon tarpeen

Katso myös: Tiesitkö tätä? Stressi on haitaksi aivoille, vaikka jännityksen syy olisi positiivinen:

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittainen lähde: Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021)