Tarvitset taukoja, vaikka tekisit istumatyötä – aivotutkija Minna kertoo, mihin tauoton puurtaminen johtaa: "Meillä on ehkä vähän harhakäsityksiä siitä, mikä on tehokasta"

3:07
Miten aivoja pitäisi hoitaa? Miksi vapaa-aikakaan ei välttämättä rentouta? Keskustelemassa Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopistosta sekä Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry.

Se, miten työntekijä tauottamiseen suhtautuu, kertoo paljon työpaikan taukokulttuurista. Aivotutkija ja professori Minna Huotilainen toivoisi, että asenne taukoja kohtaan muuttuisi. – Päälle voi iskeä puurtamisen tyyli, jossa läpi harmaan kiven on pakko jaksaa ja kestää. Myöhemmin voi tulla ymmärrys sitä, että se kaikki venyminen, sillä onkin ollut hintansa, Huotilainen kuvaa.

– Se, että osaa mennä tauolle, on työn tehokkuutta, sanoo aivotutkija ja professori Minna Huotilainen.

Suorittaja meissä hätkähtää. Tauolle! Mutta tulostahan paukutetaan työkoneen ääressä. Eiköhän se nyt kuitenkin ole todellista tehokkuutta?

Se, miten työntekijä tauottamiseen suhtautuu, kertoo paljon työpaikan taukokulttuurista. Se on kuin lista näkymättömiä sääntöjä. Kaikki tietävät, että kahvitauko on iltapäivällä, mutta samalla kaikkien oletetaan ymmärtävän, ettei kukaan oikeasti mene kahville; se juodaan työpöydän ääressä.

Päiväunet toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, miten suhtaudumme taukoihin: lapsen tulee levätä ja palautua, mutta keskellä päivää nukkuva aikuinen on laiska. Taukokulttuurin säännöt näkyvät arjessa vahvasti, vaikka niistä ei koskaan puhuttaisi.

Huotilainen toivoisi, että asenne taukoja kohtaan muuttuisi. Hänen uusi teoksensa Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021) kertoo tieteellisiä perusteluja taukojen tärkeydelle.

Aivot kaipaavat taukoa: "On tehotonta tehdä töitä niin, että säheltää"

Aivot tarvitsevat taukoja, vaikka ihminen itse ei sitä huomaisi. Se tuntuu nurinkuriselta: aivommehan ovat me ja me olemme aivomme, joten miksi tauon tarvetta ei tajua?

Huotilainen näkee tauon tarpeen tajuamisen työelämätaitona. Sitä, kuten muitakin taitoja, voi kehittää.

– On tehotonta tehdä töitä niin, että säheltää, on paljon multitaskaamista ja tehtäviä jää kesken. Se johtaa virheisiin, työn hidastumiseen ja uupumiseen työssä. Tämän vastakohta voisi olla taito, jossa itse huomaa, että nyt on hyvä hetki pitää tauko.

Vaikka töissä "ei tekisi mitään" fyysisesti, kannattaa pitää mielessä, että esimerkiksi päätöksenteko itsessään on väsyttävää. Tämä on todistettu tutkimuksissa.

Jos ihmisen piti testissä valita kahden tuotteen väliltä tai päättää auton lisävarusteista, päätösten tekemisen tapa muuttui, kun päätöksien määrä kasvoi. Ihminen alkoikin päätösten kasaantuessa suosia intuitiota ja yksinkertaisia päätöksiä sen sijaan, että esimerkiksi lukisi tietoa tuotteiden ominaisuuksista.

Suomeksi siis rationaaliset, järkevät perustelut lensivät ikkunasta. Se ei liene työpaikoillakaan toivottavaa.

Venyykö palaveri? Näin pidät taukoa pitämättä varsinaista taukoa

On toki hyvä huomata kaipaavansa taukoa. Se tosin merkitsee, että paussin pitämisen optimaalinen aika olisi voinut olla aikaisemminkin. Viimeistään tauolle pitäisi lähteä silloin, kun keskittyminen leviää käsiin.

– Lisäksi täytyy muistaa, ettei kaikessa työssä voi itse päättää, koska tauko on. On monia töitä, joissa tauko määräytyy täsmällisesti jonkun muun aikataulun mukaan. Silloin täytyy vain jaksaa, vaikka taukoa ei sillä hetkellä tulekaan, Huotilainen huomauttaa.

Niin – toisinaan palaverin piti päättyä jo 40 minuuttia sitten, mutta jaarittelu vain jatkuu. Silloin voi yrittää pitää taukoa pitämättä varsinaista taukoa.

Siis mitä?

– Työn eräänlaista tauottamista on sekin, että ottaa fyysistä toimintaa mukaan; jos on jämähtänyt tietokoneen äärelle ja palaveri vain jatkuu ja jatkuu, voi nousta seisomaan ja tehdä vaikka muutaman kyykyn, venytellä ja jotenkin herätellä kehoa, Huotilainen neuvoo.

Stanfordin yliopistossa tutkittiin, kuinka paljon palaveriin liittymätön multitaskaaminen lisääntyy, kun palaveri jatkuu. Kahden tunnin kokoustamisen jälkeen multitaskaajia oli jo kolme neljästä osallistujasta. Keskittyminen itse asiaan hupeni ajan kuluessa.

Jos työntekijät siis alkavat palaverin aikaan nousta tuoleistaan verryttelemään, pomon kannattaa olla tyytyväinen.

– Kuuntelemiseen perustuvassa tekemisessä sen, että tekee samalla jotakin fyysistä, käsityötä tai piirtelee kuvioita papereille, on osoitettu myös tehostavan kuuntelemista. Se voi olla tapa tehostaa työtä, vaikka se ei varsinainen tauko olekaan.

Pitääkö flow-tilakin katkaista tauolla?

Kuivakan megapalaverin eräänlainen vastakohta voisi olla flow-tila. Silloin työt sujuvat kuin tanssi, eikä ajan kulua huomaa. Flow on myös aivotutkijan näkökulmasta arvokas tila: se kertoo jotakin tärkeää työoloista.

– Flow-tila kertoo, että ihminen tykkää työstään ja se on hänelle sujuvaksi ja mieluisaksi järjestetty. Työvälineet ovat kunnossa, samoin työtilat. Siinä hetkessä on paljon hyvää.

Katso myös: Näin monta taukoa työpäivän aikana täytyisi pitää! Juttu jatkuu videon alla.

3:57
Miten aivoja pitäisi hoitaa? Miksi vapaa-aikakaan ei välttämättä rentouta?

Kukaan ei jaksa flow-tilaakaan ikuisesti. Toisaalta se ei useimmille ole niin sanottu työpäivän normaali tila.

– Ajoittain flow-tilaan voi päästä, mutta tuskin ihan päivittäin. Se on yksittäinen, harvinainen tilanne, jossa ainakin itse olen toiminut niin, että annan vain palaa. Jos kunnon flow'hun pääsee, taukoa ei niin tarvitsekaan, mutta kyllä flow-tila aiheuttaa palautumisen tarvetta myöhemmin. Se on kuitenkin kuormittava tapa tehdä töitä, mutta myös palkitseva ja aikaansaava.

"Päälle voi iskeä puurtamisen tyyli, jossa läpi harmaan kiven on pakko jaksaa ja kestää..."

Aivot voivat vaikuttaa älykkäältä supertietokoneelta, mutta kone ne eivät ole. Aivotkaan eivät jaksa ikuisesti; nekin uupuvat ja sairastuvat, jos niistä ei pidetä huolta. Esimerkiksi suomalaisista aivoverenkiertohäiriöistä jopa 80 prosenttia voitaisiin estää, mutta ikävän usein elintapamuutosten tekeminen jää ajattelun asteelle.

Niin sanottu aivojen "ylikuumeneminen" on siinäkin mielessä petollinen tila, ettei sitä aluksi huomaa. Stressaantuneena vireystila vaikuttaa hyvältä, mutta oikeasti jatkuva, tauoton kiire on varma tie uupumukseen.

– Päälle voi iskeä puurtamisen tyyli, jossa läpi harmaan kiven on pakko jaksaa ja kestää. Ja kyllähän ihminen sitten kestääkin, sehän siinä on: olemme hyviä venymään, mutta silläkin on rajansa. Myöhemmin voi tulla ymmärrys sitä, että se kaikki venyminen, sillä onkin ollut hintansa. Vaikkei sitä juuri nyt hoksaisi, sen oivaltaa myöhemmin.

Multitaskaaminen kuitenkin tuntuu hurjan tehokkaalta. Mikä pahempaa, se näyttää ulospäin tehokkaalta, vaikka ei sitä ole – multitaskaaja ei suinkaan ole aikaansaamisen kuningas, vaan oikeasti hyvin reaktiivisessa tilassa, jossa hän kuin pakon alla reagoi kaikkeen tielleen osuvaan.

Katso myös: Mitä on positiivinen stressi, ja miksi sekin on oikeasti haitallista? Juttu jatkuu videon alla.

3:10
Aivosairaudet ovat Suomen kallein kansantauti. Iso osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta.

– Multitaskaajalle tulee sellainen tunne, että on pakkokin reagoida kaikkeen. Kaikki keskeytyy helposti, tulee eteen kaikenlaista, mikä kaappaa tarkkaavaisuutemme. Ja lisää näitä tarkkaavaisuuden kaappaavia asioita tulee oman mielen sisäpuolelta, Huotilainen kuvaa.

– Multitaskaaminen on hyvin tuottamatonta, vaikka se tuntuukin siltä, että ihminen tässä tsemppaa hirveästi. Multitaskaaminen myös näyttää ulkopuolisen silmiin tehokkaalta: siellä tuo ihminen nyt tehokkaana hoitaa montaa asiaa samanaikaisesti. Meillä on ehkä vähän harhakäsityksiä siitä, mikä tietotyössä on tehokasta.

Kärjistäen voisi sanoa, ettei ojankaivuuta ja tietotyötä voi tehdä samalla tavalla. Tietotyössä tarkoitus ei ole kaivaa ojaa ilman taukoa niin, ettei lapio pysähdy kertaakaan.

– Tietotyössä tehokkuutta ovat esimerkiksi oivallukset, jotka kehittävät työtä eteenpäin ja helpottavat työskentelyä, tekevät asiat helpommiksi, nopeammiksi ja kätevimmäksi. Se on todellista tehokkuutta.

Näin onnistunut tauko vaikuttaa: "Tauolla työn tekemisen ilo palaa takaisin"

Mitattavuus on nykysuorittajalle kaikki kaikessa. Mittamme paitsi onnistumisiamme työpaikalla, myös untamme, liikuntasuoritteitamme, syömiemme ruokien ravintosisältöjä. Mutta miten mitataan tauon tehokkuutta?

Työinnolla. Siitä Huotilainen aloittaisi.

– Tauolla työn tekemisen ilo palaa takaisin ja tekee mieli tarttua taas töihin. Tuntuu, että pystyy paremmin keskittymään, ei tule jatkuvasti häiritseviä ajatuksia mieleen, hän kuvailee.

On tosiasia, että heti tauon jälkeen työssä tehdyt ratkaisut ovat aiempaa luovempia ja virheet vähenevät. Tauolla voi olla myös muita, ei varsinaiseen työtehoon liittyviä tavoitteita.

– Se voi olla uusien työntekijöiden perehdyttämistä, heihin tutustumista, yhteisten asioiden pallottelua. Nekin ovat tuottava osa työtä, ne mahdollistavat yhteisön syntymisen. Muutenhan me olemme kaikki vain yksittäisiä työntekijöitä.

Katso myös:  "Vaikea päästä mihinkään kiinni kunnolla" – näin jatkuva kiire näkyy ja tuntuu aivoissa:

2:10

Osittainen lähde: Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021)

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja