Kehtaatko mennä tauolle, jos kukaan muu ei lähde? Ruumiin väsyminen on erilaista kuin aivojen, mutta tietotyössäkin tarvitaan taukoja. – Luulen, että tämä kieroon kasvanut tehokkuusajattelu vaikuttaa meihin. Emme ole pysähtyneet pohtimaan, mikä on oikeasti tehokasta, pohtii aivotutkija ja professori Minna Huotilainen.
Entisaikaan kukaan ei tullut pellon reunalle huhuilemaan, onko tauot jo pidetty. Maatiloilla sekä esimerkiksi suutarilla tai kylän sepällä tauottaminen tapahtui luonnostaan – työtehtävien välillä.
Nykyihminen tuntuukin taukojensa suhteen jopa avuttomalta: omalta työpisteeltä ei uskalla poistua luvallisellekaan kahvipaussille, jos kukaan muukaan ei lähde – ettei itse vain vaikuttaisi luistavan töistä!
– Luulen, että tämä kieroon kasvanut tehokkuusajattelu vaikuttaa meihin. Emme ole pysähtyneet pohtimaan, mikä on oikeasti tehokasta. Tehokkuudessa on myös eri aikaskaaloja: mikä on tehokasta nyt, tänään, että saan työtehtäväni hyvin tehtyä? Se vaatii priorisointia, järjestelyä, sitä, että pidetään kunnolliset tauot tehtävien välillä, aivotutkija ja professori Minna Huotilainen kuvaa.
Hänen uusi teoksensa Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021) kertoo tieteellisiä perusteluja taukojen tärkeydelle.
Lue myös: Tunnistatko itsesi? Aivojen palohälytys vaanii työikäisiä – "Kyllä omasta muistista kannattaa olla huolissaan"
"Ei ole tehokasta, jos yhden viikon tai kuukauden työmäärillä jo ajaa itseään piippuun
Joka päivä ei voi tuottaa priimaa, mutta myös "tuottamattomilla ajoilla" on tarkoitus: niiden aikana tehdään ajatustyötä, siis pohjatöitä tuottavampia kausia varten. Vähemmän tuottavat kaudet pitäisikin pystyä hyväksymään.
