Vanessa, 50, otti aikalisän töistä ja elää nyt säästöillään – työelämän exit kiinnostaa monia: "Elämä on nyt, eikä sitten"
Vanessa, Miika ja Petra kertovat, millaisia muutoksia he tekivät työelämäänsä.
Julkaistu 11.01.2026 06:54
Jenna Mendez
Vanessa Lehtinen irtisanoi itsensä 50-vuotislahjaksi, koska haluaa hallita omaa arkeaan paremmin. Hän ja kaksi muuta kertovat, miksi päätyivät työelämän exitiin.
Moni suomalainen haaveilee työelämästä poistumisesta. Osalle se tarkoittaa nelipäiväistä työviikkoa, toisille sapattivuotta työelämästä. Osa vaihtaa ammattia tai katoaa työelämästä kokonaan.
Työpaikaltaan irtisanoutunut Vanessa Lehtinen, 50, on yksi niistä, jotka toteuttivat exitin.
– Annoin itselleni 50-vuotislahjaksi sen, että otan entistä paremmin oman elämäni haltuun. Kehittymiseni, ajankäyttöni ja hyvinvointini. Viisaammat ovat sanoneet, että elämä on nyt, eikä sitten, Lehtinen kertoo syistä päätöksensä taustalla.
"Ilmiönä kiinnostaa monia"
Lehtisen ratkaisusta haaveilee moni muukin. Strategi Petra Veikkola on myös tehnyt exitin. 13 vuotta sitten hän työskenteli pääkaupunkiseudulla juristina, mutta tyttärensä syntymän jälkeen hän ei enää halunnut palata juristimaailmaan vaan olla enemmän läsnä lapselleen ja keventää työtahtia.
Veikkola muutti perheensä kanssa maalle ja siirtyi kokonaan toiselle alalle yrittäjäksi.
Hänen mukaansa suurin ylellisyys tänä päivänä onkin kadota järjestelmästä.
– Varhainen eläköityminen. Pakettiautoelämä Portugalissa. Sapattivuosi tropiikissa. Alanvaihto nelikymppisenä. Kaikki nämä ovat "exitin" muotoja.
Lue myös:
Ex-uutisankkuri Aino Huilaja otti lopputilin, muutti pakettiautoon ja kurvasi ulkomaille – sitten iski korona
Termi exit society tulee Veikkolan mukaan yhdysvaltalaiselta kulttuurianalyytikko Jasmine Binalta. Ilmiössä status ei perustu saavutuksiin tai titteleihin, vaan kykyyn irrottautua yhteiskunnasta ja rakentaa sen rinnalle pienempi, hallittavampi oma maailma.
Strategi Petra Veikkolan mukaan suurin ylellisyys tänä päivänä on kadota järjestelmästä.
Veikkolalla on yhä juristeja tuttavapiiriissään, ja sitä kautta hän kuulee tutuiltaan, että monella muullakin on halukkuutta exitiin.
– Se lisääntyy koko ajan. Ilmiönä exit society kiinnostaa monia.
"Tietynlaista elitismiä"
Professori Anne Mäkikankaan mukaan työelämän exit edustaa nykyajan luksustuotetta, johon kaikilla ei ole varaa.
– Eräs keskeinen nykypäivän työntövoima exitin taustalla on työelämän intensifikaatio, se, että työtä on määrällisesti paljon ja että se on myös laadullisesti haastavaa. Työelämä on usein myös rajatonta ja sitä myöten kuormittavaa. Moni kärsii myös palautumiseen liittyvistä ongelmista, professori Mäkikangas Tampereen yliopistosta sanoo.
Hänestä kyseiset ongelmat ovat etenkin tietotyöläiselle tuttuja.
Ihmiset ovat kiireisiä, eivätkä ehdi palautua.
– Ja usein kiireen tunne on se, mikä saa saa ihmiset kokemaan merkityksettömyyden tunnetta. Iso kysymys, mikä monelle ihmiselle tästä kaikesta herää, kun on oravanpyörässä monta vuotta, että onko tässä mitään järkeä. Tämä on käynyt ilmi muun muassa työuupuneiden ihmisten haastatteluista.
Mäkikangas on tutkinut työmotivaatiota 20 vuoden ajan ja selvittänyt tutkimuksissaan myös suomalaisten työpaikanvaihtoaikeisiin kytkeytyviä tekijöitä.
Millainen on huono työpaikka? Juttu jatkuu videon alla.
8:49Haastattelussa työelämää 30 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sekä juontaja-ohjaaja Tuomas "Tunna" Milonoff.
Hän huomauttaa, että exit ei ole sama asia kuin eläköityminen.
– On varsin tyypillistä, että tietyissä kuormittavissa tilanteissa ja niiden kasautuessa mietitään irtiottoa työelämästä ja halutaan tilalle jotain vaihtoehtoista ja täysin erilaista.
Vaikka työpaikanvaihtoaikeista raportoidaan paljon, vaihtoaie ei ole professorista sama asia kuin että se toteutetaan.
– Se, että vaihtaa työpaikkaa, on harkittu asia. Se riippuu työmarkkinoista ja siitä, mikä on kokonaiselämäntilanne. On epätyypillistä, että hypättäisiin täysin tyhjän päälle.
Mäkikangas pohtii, edustaako exit eräänlaista nykyajan luksustuotetta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta hypätä pois, vaikka työtilanne olisi kuinka kuormittava.
– Tässä on mukana tietynlaista elitismiä, jossa taloustilanne mahdollistaa irrottautumisen.
"Vähemmän on enemmän"
Miika Ihanderille, 48, työelämän exit näyttäytyy nelipäiväisenä työviikkona, johon hän siirtyi vuoden alusta.
Kaupallisena johtajana työskentelevä Ihander kertoo, ettei päätöksen taustalla ole työuupumusta, jaksamisen ongelmaa tai terveyshaasteita.
Tärkein syy uudelle järjestelylle on kuormitus. Sama kuormitus, jota huippu-urheilija kokee rakastamassaan lajissa, Ihander kuvailee.
– Eihän ylikuntoinen huippu-urheilijakaan enää palaudu.
Ihander haluaa myös enemmän aikaa itselleen ja lähimmäisilleen. Hän kertoo pitävänsä työstään, mutta ei halua enää laittaa itseään äärirajoille.
– Vähemmän on enemmän. Haluan kohdistaa työpanokseni entistä tarkemmin ja tehdä sen entistä kovemmalla energialla.
Ihanderin pomolle VM Carpetissa päätös oli yllätys. Siis se, että joku pyytää lyhennettyä työaikaa ja palkan alennusta, eikä päinvastoin.
Pomo kuitenkin suhtautui asiaan hyvin, ja yhdessä he kävivät tarkasti läpi sitä, millainen vaikutus järjestelyllä olisi työyhteisöön ja -tehtäviin.
– Ei se ollut läpihuutojuttu, pohdimme tätä jo viime vuoden toukokuussa.
Miika Ihander sanoo, ettei hän halua ohjailla muiden elämää, mutta haluaa esimerkillään näyttää sen, ettei työ ole elämässä tärkeintä.
– Jos kaikki tekisivät työtä pienemmällä palkalla ja paremmalla tuottavuudella, sehän tarkoittaisi enemmän työpaikkoja. Ehkä Suomi Oy on samanlainen yritys, voisimme parantaa työllisyyttä. Enemmän on kysymys siitä, mihin fokus työssä menee
Myös Ihanderin vanhemmat ihmettelivät, mitä heidän poikansa oikein tekee. Hänen vaimonsa kummasteli aluksi sitä, että mies todella haluaa toteuttaa asian.
– Olen saanut sen kasvatuksen, että töitä on tehtävä mahdollisimman paljon, mutta moni muu miettii samaa. Kun kerroin päätöksestäni LinkedInissä, postaukseni sai yli 150 000 näyttöä. En ajatellut, että se herättää noin suurta keskustelua. Kyllä se sykähdyttää.
"Sosiaalinen media on fantasioiden kaivo"
Professori Mäkikankaasta se, että ihmiset haluavat kertoa koko maailmalle, että "minä haluan irrottautua oravanpyörästä", on hänestä mielenkiintoinen ilmiö.
– Exit on nykyajan länsimaalainen lottofantasia, kun diginomadit näkevät sosiaalisen median kautta erilaisia mahdollisuuksia, ja koko maailma onkin sitä kautta yhtäkkiä mahdollinen oman elämän ja identiteetin rakentamiselle.
Mäkikankaan mukaan sosiaalinen media onkin mahtava fantasioiden kaivo, josta ihmiset voivat ammentaa omaan elämäänsä.
Työelämä murroksessa – millainen on hyvä johtaja? Juttu jatkuu videon alla.
8:05Keskustelemassa tietokirjailija Saana Rossi sekä johtajuuden kehittäjä Johanna Huhtamäki
Mutta fantasioiden kaivossa piilee myös riskejä.
– Rakennuspalikoita tulee koko maailmasta, ja yhtä lailla herää kysymys, kestämmekö me ihmiset sitä, että koko maailma on avoin. Tähän kaikkeen liittyy yhtä lailla yhteisöllisyyden kaipuu ja se, että on merkityksellisiä ihmisiä ympärillä.
Mäkikankaan mukaan on esitetty ajatuksia siitä, että ihminen on luotu elämään pienessä yhteisössä, joten sosiaalisen median luoma kuvasto ja maailman auki oleminen voi olla jopa sietämätön tilanne.
– Pinnalla on ajattelu, että "minä olen riippumaton muista ja että halutaan elää itsenäistä, autonomista elämää, mutta niillä ehdoilla kuin minä haluan", mutta se tuo mukanaan yksinäisyyden tunteita.
Työ ei tarjoa merkityksellisyyttä elämään
Vanessa Lehtisen mukaan oleellista hänen päätöksessään oli oman elämän hallinnan ja merkityksellisyyden tavoittelu.
– Minulle on tärkeää, että uskon siihen, mitä teen ja että olen täydellä sydämellä mukana. Työn merkityksellisyys on oleellista sille, että jaksan. Jos itselleni tärkeä työn tarkoitus puuttuu eikä tekeminen tunnu oikealta, työ muuttuu kuormittavaksi.
Vanessa Lehtinen valitsi epävarmuuden huonosta työllisyystilanteesta huolimatta ja irtisanoi itsensä.
Merkityksen ei hänen mukaansa tarvitse olla maailmaa syleilevä, vaan se löytyy myös pienemmässä mittakaavassa.
– Toisille tällä ei ehkä ole samalla tavalla väliä, ja joillekin palkka voi olla se, millä on merkitystä. Jos palkka olisi top 1 -listallani, olisin itsekin yhä päivätyössä, mutta se ei ole se tärkein asia.
Jatkossa Lehtinen kertoo tavoittelevansa ennen kaikkea työn hallittavuutta, ja se, että omaa ajankäyttöä pystyy hallitsemaan.
– Että minä olen se, joka hallitsee sitä, mitä tekee.
Professori: Parempaa ikäjohtamista
Päätöksen myötä Miika Ihanderin perheen tulot pienenevät, mutta siihen on jo varauduttu. Ihanderin perhe aikoo jatkossakin yksinkertaistaa ja halpuuttaa elämistä materiaalisissa valinnoissa: asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa.
– Monet haluavat rakentaa isompia linnoja, mutta me olemme aina muuttaneet pienempään asuntoon.
Elämän halpuuttaminen vaatii myös sitä, että lomamatkat tehdään tulevaisuudessa tiettyjen rajojen mitoissa, mutta se ei heitä haittaa, sillä tiedossa on enemmän aikaa perheenä.
Petra Veikkola uskoo, että jos unelmana on halu irtautua työstä kokonaan, ihminen hakee merkityksellisyyttä jostain muusta kuin työstä.
– Status on tähän asti usein määräytynyt tittelistä ja asemasta, mutta ei enää. Ihmiset ovat tajunneet, ettei se tuo tyydytystä, vaan että aikansa pystyy käyttämään paremmin omien arvojensa mukaisiin asioihin.
Professori Mäkikankaan mukaan exit-ilmiöön liittyykin myös mustavalkoinen ajattelu nykyisestä työelämästä ja että jossain toisella puolella on kaikki toisin.
– Mutta eihän se näin mene. Jos mietitään lottovoittofantasiaakin. Siinäkin ihmisen onnellisuuteen liittyy homeostaasiperiaate, hetkellinen lottovoitto, mutta sieltä se palaa tutulle tasolle, ja yhtä lailla palmun juurella voi tulla mieleen erilaisia ongelmia ja itseään vaivaavia ajatuksia.
Professori Anne Mäkikangas on tutkinut työmotivaatiota 20 vuoden ajan. Hänestä työpaikoille kaivataan parempaa ikäjohtamista.
– Se kattaa koko työuran, työelämään siirtymisen, ruuhkavuodet, konkarivuodet. Suomessa ei ikäjohdeta vielä tarpeeksi hyvin. Enemmän pitäisi huomioida työntekijän yksilölliset sekä vaihtelevat tarpeet.
Oman ajankäytön hallinta tärkeää
Vanessa Lehtinen aikoo elää syksyyn asti säästöillään, joita hän on kerryttänyt kovalla työnteolla. Hänen lapsensa ovat aikuisia, eikä hänen tarvitse elättää ketään.
– En heittäydy täysin tuntemattomaan, koska perustin yrityksen neljä vuotta sitten ja kerkesin kokemaan sen, että omaa ajankäyttöä pystyy hallitsemaan, kun on itse vastuussa.
Lehtisen tavoitteena ei ole myöskään jäädä kokonaan pois työelämästä vaan palata töihin syksyllä, jolloin hän jatkaa töitä yrittäjänä oman yrityksensä kautta.
Tässä vaiheessa monen kuukauden poissaolo työelämästä on kuitenkin juuri sitä, mitä Lehtinen kaipaa, vaikka työllisyystilanne Suomessa on kammottava.
Lehtinen aikoo kevään ja kesän ajan keskittyä itseensä, perheeseensä, parisuhteeseensa sekä matkustaa.
Hänellä on kahden kuukauden interrail-liput varattuna Eurooppaan miehensä kanssa. Hidas, maata pitkin matkustaminen on Lehtisen juttu.
