Yrittäjä tuhosi yhtä Suomen merkittävimmistä muinaisjäännöksistä – väitti pihanhoidoksi

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi tuomionsa tänään tapauksessa, jossa Rikalan muinaismuistoalueella vuokralla ollut yrittäjä suoritti luvatta kaivauksia, joiden myötä alueelta menetettiin arkeologisia tietoja. Yrittäjä tuomittiin rakennussuojelurikoksesta.

Rikalan muinaismuistoalueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja, kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautinen kalmisto, esihistoriallinen asuinpaikka ja linnamäki.

Aluetta on luonnehdittu yhdeksi Suomen merkittävimmistä muinaisjäännöskokonaisuuksista. Rikalanmäellä on tehty havaintoja asutushistoriasta jo noin 5000 vuoden ajalta, rautakauteen painottuen.

Rikalan alueella vuokralaisena ollut yrittäjä toteutti luvatta kaivauksia alueella, jossa muun muassa kaivuutöiden teko ja oleellinen maisemakuvan muuttaminen on kielletty muinaismuistolain nojalla.

Alueella saa suorittaa tavanomaista puutarhanhoitoa tai maanviljelykseen liittyviä toimenpiteitä sekä kaataa puita.

Yrittäjä itse kertoi poliisin esitutkinnassa, että muinaismuistoalueella tehdyissä kaivauksissa oli kyse pihanhoitotyöstä ja rakennusten suojelemisesta.

Maaperään kajottiin luvatta

Luvattomista kaivuutöistä saatiin vihiä, kun paikallinen henkilö otti yhteyttä maakuntamuseoon yrittäjän puuhista.

Museovirasto ja maakuntamuseo tekivät tarkastuksen alueelle, jossa selvisi, että Rikalanmäellä oltiin suoritettu maansiirtotöitä ja sähkökaapelien kaivuutöitä.

Yrittäjä oli itse kertonut, että alueella syyskuussa 2015 tehdyissä kaivuutöissä oli kyse tallirakennuksen vesivahinkojen korjaus- ja salaojitustöistä.

Tarkastuksessa huomattiin, että Rikalanmäen piha-alueelle oltiin levitetty kivituhkaa ja noin 300 neliömetrin alueelta maata oli kuorittu noin 10-20 senttimetrin syvyydeltä. Maa oltiin läjitetty ja tasattu 250 metrin suuruiselle läjitysalueelle, koko piha-alueella oltiin tehty kaivuutöitä pihavalaistusta varten ja sähkökaapelilinjaa oli kaivettu noin 100 metriä. Myös alueen parkkipaikkaa oltiin levennetty.

Tarkastuksen yhteydenvedossa todettiin, että maaperään kajoamisen myötä alueella oleva tieto on menetetty, koska Rikalanmäen ja linnavuoren alueiden rakenteiden ja kulttuurikerrosten kokonaislaajuudesta ei oltu tehty kattavaa tutkimusta.

Arkeologin olisi pitänyt olla läsnä

Yrittäjän vuokrasopimuksessa erikseen mainittiin, että vuokralaisen tehtävänä on huolehtia, että mahdollisten kaivuutöiden aikana alueella on oltava arkeologi paikalla.

Museoviraston lakimies kertoi oikeudessa, että kyseiset kaivuutyöt oltiin tehty ilman lupaa ja sellaisen saaminen olisi ollut erittäin hankalaa. Osiin töistä luvan olisi voinut saada, mutta alueella olisi pitänyt suorittaa esitutkimuksia tai arkeologin olisi pitänyt olla läsnä.

Lakimiehen mukaan läjitys muuttaa kerrostumien kosteusolosuhteita ja tuhoaa mahdollista esineistöä, joten siihen lupaa ei oltaisi myönnetty.

– 10–20 senttimetrin paksuiselta alueelta tehdyt kuorintatyöt ovat vaurioittaneet aluetta, koska polttokenttäkalmiston tarpeistoa löytyy tyypillisesti pintakerroksista, harvoin syvemmältä kuin 50 senttimetriä, lakimies kertoi käräjäoikeuden tuomion perusteluissa. 

"Arkeologinen tieto pysyvästi menetetty"

Oikeus tuomitsi yrittäjän rakennussuojelurikkomuksesta.

– Alueelta saatavissa ollut arkeologinen tieto on pysyvästi menetetty.

Rakennussuojelurikkomuksen lisäksi oikeudessa käsiteltiin yrittäjän tekemiä lieviä petosrikoksia. Yrittäjä oli jättänyt toimittamatta häneltä nettikaupasta tilattuja tuotteita, jättänyt tilausmaksut palauttamatta ja valehdellut joko tuotteiden hävinneen kuljetuksen aikana tai väittänyt ostajille maksaneensa tilausmaksun takaisin.

Oikeus tuomitsi lisäksi yrittäjän kolmesta lievästä petoksesta, lähestymiskiellon rikkomisesta ja haitanteosta virkamiehelle. Yrittäjä tuomittiin maksamaan yhteensä 1 760 euroa sakkoa. 

Lue myös:

    Uusimmat