Itärajan seudun luonnon ennallistamista edistetään ensimmäistä kertaa ministeriötasolla.
Iso Piitsonsuo Ilomatsin lähellä on esimerkki ennallistetusta suosta.
Noin 350 hehtaarin alueella on talvella rauhallista, mutta keväällä siellä voi tätä nykyä tavata useita suolintulajeja. Loppukesästä suolla kukkivat suopursu ja tupasvilla.
Hiilipörssi-hankkeen ennallistaman Iso Piitsonsuon kaltaisia suoalueita löytyy muutamia eri puolilta Itä-Suomea. Nyt niin tutkijat, luonnonsuojelijat kuin Puolustusvoimatkin kaavailevat laajamittaisempaa ennallistamista Itä-Suomen puolustuksen vahvistamiseksi.
Ukrainan sodasta saatujen kokemusten mukaan luonnonympäristö voi nimittäin hidastaa merkittävästi hyökkäysjoukkojen etenemistä.
Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Jan Kunnas muistuttaa, että ukrainalaiset räjäyttivät helmikuun 26 päivänä 2022 Kozarovychin padon pysäyttääkseen venäläisten panssarikolonnan.
Murtuneesta padosta ympäröivälle seudulle syntynyt tulva pakotti panssarit useiden kilometrien pituiseksi jonoksi haavoittuvaiseen maastoon.
– Ilman padon murtamista Venäjän joukot olisivat voineet edetä Kiovaan. Sillä oli valtava merkitys, Kunnas sanoo.
Ennallistettu suo toimisi panssariesteenä
Kunnaksen mukaan ojitettujen soiden palauttaminen luonnontilaan voisi palvella sekä ilmastoa että maanpuolustusta.
– Ennallistettu suo sitoo hiiltä ja on samalla vaikeakulkuinen panssarikalustolle. Se toimisi myös luontokäytävänä eläimille ilmaston lämmetessä.
Puolustusministeriön erityisasiantuntija Antti Heikkilä näkee ennallistamisessa sotilaallista potentiaalia.
– Ennallistaminen voi rajoittaa tai ohjata vihollisen liikkumista. Tavoitteena on mahdollistaa oma liikkuminen ja vaikeuttaa vastustajan etenemistä, Heikkilä sanoo.
Aiemmin tutkijat olivat epävarmoja siitä, tarjoaisivatko talvella jäätyneet suot liian helpon etenemisväylän.
Ilmaston lämmetessä soiden päällä oleva jääpeite on kuitenkin ohuempi ja sen kestävyys raskaille panssariajoneuvoille vaikeaa ennakoida.
Avoin maasto tekee helpoksi havaita ja torjua miehittämättömiä lennokkeja eli drooneja, mikä on tärkeää nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Tutkija perää koko itärajan kattavaa suunnitelmaa
Toukokuussa valmistuvassa ministeriöiden lausunnossa arvioidaan, millaisia ennallistamistoimia voitaisiin käyttää osana maanpuolustusta.
EU:n ennallistamisasetus kuitenkin sitoo Suomea tekemään joka tapauksessa ennallistamistoimia lajikadon hidastamiseksi. Viimeisin, vuonna 2019 laadittu Punainen kirja huomautti, että täysin luonnontilaisten metsien ja soiden väheneminen on nopeuttanut kasvi- ja eläinlajien köyhtymistä Suomessa huomattavasti.
Tutkija Jan Kunnas toivoo, että työ etenisi konkreettiseksi aluekohtaiseksi suunnitelmaksi.
– Tarvitaan eräänlainen maakuntakaava koko itärajalle: missä ennallistetaan ja mitä. Näin saavutettaisiin hyöty sekä luonnonsuojelulle että maanpuolustukselle ja luotaisiin työpaikkoja Itä-Suomeen, hän lisää.
Luontokadon torjumisen kannalta tärkeää olisi, että Itä-Suomeen muodostuisi yhtenäinen ennallistettujen alueiden vyöhyke etelästä pohjoiseen.
Suomessa, jossa valtaosa kaikista maan metsistä on talousmetsää, erityisen uhanalaisia ovat vanhoissa metsissä viihtyvät eliölajit.
Itä-Suomi tarjoaa paremmat edellytykset laajoille hankkeille
Myös ympäristöjärjestöt ovat pitkään kannattaneet itärajan suuntaista luontokäytävää.
Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Risto Sulkava korostaa soiden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja erityisesti hitaasti liikkuvien eliölajien selviytymisessä.
– Suot ovat ainoa luonnon oma keino poistaa ilmakehästä sinne jo päätynyttä hiiltä, ja niiden ennallistaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yhteydet suolaikkujen välillä mahdollistavat sen, että hitaasti liikkuvat kasvit ja hyönteiset voivat siirtyä pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä, Sulkava sanoo.
Nykyään Hiilipörssi-projektissa vaikuttavan Sulkavan mukaan itäisen ja läntisen Suomen välillä on suuria eroja, mitä tulee ennallistamiseen.
Itä-Suomessa suot ja metsät ovat säilyneet laajempina ja vähemmän pirstoutuneina kuin Länsi-Suomessa, jossa pitkä asutushistoria ja maankäyttö ovat köyhdyttäneet lajistoa.
– Jos lajien säilyminen halutaan turvata, ennallistaminen täytyy aloittaa itäisestä Suomesta, hän sanoo.