Yle kertoo, että Nordfors on joutunut selittämään tutkimustensa tarkoitusta ja merkitystä kymmenille palautetta antaneille. Arkkipiispa Luoma toteaa sen olleen ainutlaatuinen tilaisuus.
Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) haudan tutkimuksista heräsi keskustelua ja Ylen mukaan syytöksiä hautarauhan rikkomisesta.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Kaarinan elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin, vainajaa ja hänen hautarauhaansa kuitenkin kunnioittaen.
– Vainajan jäännöksiä käsitellään äärimmäisen kunnioittavasti ja niihin kajotaan vain siltä osin kuin tutkimus välttämättä edellyttää. Tutkimusta voikin verrata lääkärintarkastukseen, tutkimuksen johtaja, dosentti Ulla Nordfors kertoi tiedotteessa.
Yle kertoo, että Nordfors on joutunut selittämään tutkimustensa tarkoitusta ja merkitystä kymmenille palautetta antaneille.
Nordfors korostaa, että ihmisjäännösten ja hautojen tutkimusta ohjaavat alan omat eettiset ohjeet ja periaatteet, joita tutkijat ovat sitoutuneet noudattamaan.
Lisäksi tutkimusten toteuttaminen edellyttää asianmukaisia lupia viranomaisilta ja seurakunnilta.
"Toimenpiteet ovat olleet perusteltavissa"
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma kertoo MTV Uutisille ajatuksiaan tutkimuksesta.
– Hautarauhan rikkominenhan on tietysti hyvin vakava asia, mutta ajattelen, että tähän tapaukseen se ei sovellu. Kaarina Maununtyttären hautasarkofagi on ollut nähtävillä oikeastaan koko sen ajan, kun se on ollut Turun tuomiokirkossa. Nyt sitten Turun tuomiokirkon peruskorjauksen yhteydessä se on avattu ja sitä on ryhdytty tutkimaan nimenomaan nykyisin tieteellisin menetelmin, Luoma sanoo.
Hän kertoo, että kaikessa on otettu edesmenneen kunnioitus mahdollisimman hyvin huomioon.
– Tiedän sen, että kaikki on tapahtunut suurella hartaudella ja pieteetillä, syvästi edesmennyttä Kaarina Maununtytärtä kunnioittaen. Kun hänet on jälleen laskettu haudan lepoon tutkimusten jälkeen, niin mukana oli myös pieni hartaushetki, jolla jälleen kerran jätettiin jäähyväiset Kaarina Maununtyttärelle. Näen, että tämä kaikki tapahtui arvokkaasti ja Kaarina Maununtyttären ainutlaatuisuutta kunnioittaen.
Tutkimuksen myötä saadaan uutta historiallista tietoa ja Luoma toteaa sen olleen ainutlaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan, millaista elämä on ollut 1500-luvulla.
– Siinä mielessä näen, että tämänkaltaiset toimenpiteet ovat olleet perusteltavissa, Luoma sanoo.
Lue lisää: Uskomaton löytö Kaarina Maununtyttären haudasta
Kaarina Maununtyttären haudasta löydettiin kuningattaren käyttämä kultasormus.
Vainajan sormiluussa edelleen kiinni ollut kultasormus on ainoa kuningatar Kaarina Maununtyttärelle varmuudella kuulunut henkilökohtainen esine, joka on säilynyt nykypäivään.
Turun tuomiokirkon peruskorjauksen jälkeen sormus tulee esille kirkon museoon ja sormus nähdään myös Vapriikin tulevassa näyttelyssä.
Vuonna 1612 kuollut Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso. Avioliitto aatelittoman Maununtyttären kanssa oli yksi syistä, jotka johtivat Eerikin syrjäyttämiseen valtaistuimelta muutama kuukausi avioliiton solmimisen jälkeen.
Lue myös: Kuningatar Kaarinan hauta avattiin Turussa – uusi tutkimus paljastaa, kuka hän todella oli
Nordfors kertoi aiemmin, että uudessa tutkimuksessa pyritään saamaan selville sellaisia asioita, joita kirjalliset lähteet eivät kerro, kuten yksityiskohtaista tietoa kuningattaren terveydestä ja ruokavaliosta.
Tarvittavat näytteiden oton jälkeen tulokset selviävät parin vuoden sisällä.
– Teoriassa voimme tutkia sitä, kuinka pitkään Kaarinaa imetettiin lapsena. Voidaan tutkia, oliko hän lapsuudessa terve, ja minkälaista hänen lapsuusaikansa oli. Yritämme tutkia myös, minkälainen hänen elämänsä oli 35 viimeisen vuoden aikana, kun hän eli Liuksialassa. Siitä ajasta ei paljonkaan kirjallisia lähteitä ole, Nordfors kommentoi aiemmin MTV Uutisille.
Myös sukulaisuussuhteita voidaan tutkimuksella tarkentaa.
– Tässä on monta vuosisataa välissä, eli lähisukulaisia ei varmasti löydy, mutta me voimme tutkia Kaarinan geneettisiä juuria ja selvitämme pitävätkö populaariset tarinat suomalaisjuurista paikkaansa.
Mahdollinen suomalaisuus pystytään siis selvittämään.
Tutkimus on osa Tampereella sijaitsevan museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä. Tuolloin Kaarinan kruunajaisista tulee kuluneeksi 460 vuotta.
