Turkulaisen kerrostaloyhtiön pihalta löydettiin epäilyttävä salakuvauskamera kevättalvella 2021. Tapaus paljastui etsivätoimiston operaatioksi, jossa naista seurattiin ex-miehen tilauksesta.
Kerrostalon pihalla leikkinyt lapsi löysi helmikuussa 2021 pensaasta pienen kameran. Kamera vaikutti kuvaavan talon ulko-oven edustaa.
Taloyhtiön asukas oli todistanut myös, kuinka joku mies oli tullut paikalle hakemaan kameraa.
– Kameran löysi joku pieni lapsi ja hän vei sen isoäidilleen, joka istui katoksessa. Tapahtuneen jälkeen mies käveli pihaan ja se meni melko lailla sen mummon luokse ja sanoi, että hänen kamera on täällä. Mies oli näyttänyt jotain korttia sille mummolle. Minä näin sen miehen, joka haki kameran, taloyhtiön asukas kertoi poliisille esitutkinnassa.
Paikalta löytyi jälleen kamera seuraavana päivänä, mutta tällä kertaa sen haki pois paikalle kutsuttu poliisipartio. Poliisi sai myös ilmoituksen, että sama mieshenkilö oli saapunut etsimään kameraa ja hänen käyttämänsä vuokrapakettiauton rekisterikilpi oli saatu ylös.
Asukasta oli alkanut huolestuttaa oma ja lasten yksityisyys ja turvallisuus.
Valvontakamera oli kätketty puskaan kerrostalon pihalle.
Anonyymi taho palkkasi etsivätoimiston – käyttivät salakameraa
Kameran sim-kortin avulla poliisi selvitti kameran kuuluvan Tampereella kotipaikkaansa pitävälle etsiväpalvelulle. Selvitys ei sinänsä ollut tarpeen, koska pian etsivätoimiston edustaja itse ilmoitti kameran kadonneeksi.
Kyseessä oli valkoinen, noin 300 euroa maksanut Arlo Go -kamera. Vastaavia kameroita myydään kodin valvontakameroiksi.
Etsiväpalvelun edustaja joutui poliisin kuultavaksi. Hän kertoi, että hänen miehensä oli ollut tarkkailemassa etsiväpalvelun saaman toimeksiannon kohdetta – erästä naista – naisen asunnon lähiympäristössä. Hän kertoi, että kamera kuvasi livekuvaa taloyhtiön sisäpihan liikenteestä, mutta ei tallentanut videota.
Etsivätoimisto itse luonnehti, että se oli asennettu "suojaisalle, piilotetulle kuvausjalustalle julkisen katualueen maastoon".
– [Mies] seurasi [naista] autosta käsin ja lisäksi käveli hänen perässään. [Mies] seurasi [naista] ihan kaupunkia myöden eli kaikissa julkisissa paikoissa. Lisäksi [mies] laittoi kameran [naisen] pihalle poistulon lähistölle. Kameralla hän pystyi seuraamaan [naista]. Se kamera ei tallenna kuvaa vaan on live-seurantaa ja toimii lähinnä toisena silmäparina, etsivätoimiston naispuolinen edustaja kertoi poliisille.
Etsivätoimisto kertoi ottaneensa toimeksiannon anonyymiltä taholta, joka maksoi muutaman päivän seurannat käteisellä postittamalla rahat postilokeroon. Yhden seurantatunnin hinta oli 60 euroa.
Poliisi kuuli myös etsivätoimiston värväämää miestä. Kävi ilmi, että miehen tarina oli täysin päinvastainen sen osalta, kuka etsivätoimistosta oli yhteydessä asiakkaaseen ja tehnyt mitäkin. Hän kertoi lähinnä autelleensa naista ja tehneensä etsivätoimistolle keikkoja satunnaisesti muutamina päivinä, ilman palkkaa.
– Minä en ole asentanut mitään kameroita.
– En tiedä onko [etsivätoimiston edustajana toiminut nainen] käynyt siellä pihassa asentamassa jotain kameroita.
Asiassa todisteena esitetyissä kuvissa näkyy, miten etsivän ajama pakettiauto päivysti näköyhteydellä asunnosta.
Pakettiauto seurasi naista, mutta pakeni kuvattaessa
Etsivätoimiston tarkkailun kohteena oli rapussa asunut nainen. Kun nainen kuuli naapureiltaan tapahtuneesta, hän tajusi heti, että asian taustalla oli hänen entinen miehensä. Hän oli jo aiemmin tehnyt tästä vainoamista koskevan rikosilmoituksen.
Naisen tarkkailu ei ollut jäänyt piilokameran käyttöön, vaan hän oli havainnut kotinsa ulkopuolella etsiväpalvelun vuokraaman pakettiauton tarkkailemassa hänen liikkeitään. Naisen aikuinen poika oli nähnyt auton useamman kerran sijoitettuna niin, että siitä näki sisälle naisen asuntoon. Auto oli myös seurannut naista useita kertoja ja hän kertoi hänestä otetun kuvia.
– Olen ollut mukana pari kertaa, jolloin tämä auto on seurannut suoraan bussin takana joka pysäkille. Kun tulimme pois bussista keskustassa, niin otin kuvan ajajasta ja hän heti sen jälkeen ajoi pois ja lopetti bussin seuraamisen, poika kertoi.
– Etsivä oli siellä autossa äidin pihalla, niin hän oli siellä pakettiauton takaosassa taikka takapenkillä pimeässä ja kun lähestyin sitä pakettiautoa, niin otin pakettiautosta kuvan. Mies katsoi minua ja varmaan pelästyi ja lähti heti sen jälkeen sieltä pois, poika kertoi toisesta kohtaamisesta.
Nainen kertoi lähistöllä päivystäneiden pakettiautojen ja salakameroiden aiheuttaneen taloyhtiössä levottomuutta ja pelkoa.
– Koko naapurustolle heräsi huoli, että joku lapsi kaapataan, koska siellä on paljon pieniä lapsia, nainen kertoi.
Tarkkailun kohteena ollut nainen ei kuitenkaan vaatinut asiassa rangaistusta, joten poliisi ei aloittanut asiassa esitutkintaa salakatselusta. Salakatselu on asianomistajarikos. Poliisin asiakirjoista ei käy ilmi, onko asiassa kysytty muiden kameralla mahdollisesti näkyneiden henkilöiden kantaa asiaan.
Tarkkaillun naisen poika kertoi, että pakettiauto poistui paikalta, kun sitä kuvattiin.
Etsivät palkannut mies ei syyllinen kameran käyttöön
Asia tuli puitavaksi Turun hovioikeuteen ja se ratkaisi asian tammikuussa 2026. Etsivätoimiston palkannut mies oli syytteessä muun muassa vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta.
Mies kertoi palkanneensa hyvämaineisena pitämänsä etsivätoimiston, eikä ollut tietoinen kameran käytöstä. Mies kertoi etsivätoimiston toimeksiannon kestäneen 2–3 viikkoa, eikä miehellä kertomansa mukaan olisi edes ollut varaa pidempään toimeksiantoon.
– Kun kameratarkkailu tuli ilmi, hän oli peruuttanut etsivätoimiston toimeksiannon, miehen puolustus kertoi.
Miehen käräjäoikeudessa syyksi luetut syytteet vainoamisesta ja väärennyksestä hylättiin hovioikeudessa, mutta lähestymiskieltoa koskeva tuomio pystyi voimassa. Mies sai 40 päiväsakon rangaistuksen, joka tarkoitti hänen tuloillaan 1160 euron seuraamusta.
Oikeudessa esitettiin todisteena miehen ja etsiväpalvelun käymää viestinvaihtoa.
OIkeus kiinnitti erityistä huomiota siihen, että mies oli edellyttänyt viestissä etsiväpalvelulta vain laillisten toimenpiteiden käyttöä.
Oikeus katsoi, että naisen entinen puoliso oli antanut etsivätoimistolle toimeksiannon tarkkailla naista, eikä se täytä vainoamisen tunnusmerkkejä, koska palvelun käytölle oli asiallinen syy: Miehen lapsen olosuhteiden selvittäminen ja elatusavun suuruuden asianmukaisuus.
Todisteena esitettiin miehen ja etsiväpalvelun välinen viestinvaihto. Sen perusteella oikeus katsoi, että miehen ei voida katsoa olevan vastuussa kameran käytöstä, koska hän oli edellyttänyt yrityksen toimivan lain sallimissa rajoissa.
– Hän oli edellyttänyt etsivätoimiston käyttävän vain laillisia keinoja, eikä hän ollut tiennyt sen asentamasta kamerasta, oikeus katsoi.
Juttu jatkuu videon alla.
5:04Mitä yksityisetsivä tekee? Samuel vastaa. Etsivätoimisto Recon osakas Samuel Rossi kertoi työstään Rikospaikan haastattelussa.
Etsivätoimisto: Tärkeintä, että etsiviä ei syytetty rikoksesta
Etsivätoimisto kommentoi tapausta MTV Uutisille, koska kertoo haluavansa välttää virheelliset mielikuvat asiasta. Se korostaa, että kamera ei tallentanut kuvaa tai videota, vaan sitä pystyi seuraamaan vain reaaliajassa.
– Kyseinen kamera ei kuvannut asunnon sisätiloja eikä rappukäytävää, vaan se oli suunnattu ulkoalueelle havainnoimaan ympäristöä, etsivätoimistosta kerrotaan MTV Uutisille viestitse.
Salakatselusta voidaan tuomita, jos oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa henkilöä kotirauhan suojaamassa paikassa tai yksityisyyttä loukaten aidatulla piha-alueella. Kerrostalon piha ei ole kotirauhan piirissä, toisin kuin rappukäytävä.
– Tärkeintä kokonaisuuden kannalta on, että poliisi arvioi asian tapahtuma-aikana, eikä etsivätoimistoa tai sen työntekijää syytetty rikoksesta eikä asia edennyt esitutkintaan, etsivätoimisto kommentoi.
Asiasta ei poliisin asiakirjojen mukaan aloitettu esitutkintaa, koska kyseessä oli asianomistajarikos, eikä tarkkailun kohteena ollut nainen vaatinut rangaistusta. Etsiväpalvelusta asian uutisoinnin tulisi perustua viranomaisten ratkaisuun, ei "rikosoikeudelliseen spekulointiin".
– Kyseessä oli yksittäistapaus vuosia sitten, ei yrityksen toimintatapa, etsiväpalvelu kertoo.
Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan yksityisen rikostutkijan työhön.
Ex-poliisi Ari Huhtinen on yli parikymmentä vuotta jäljittänyt ja palauttanut Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen varastettuja autoja.
Tavallisia toimeksiantoja ovat myös yritysten sisäiset väärinkäytökset, kuten työnantajaa huijaavat työntekijät. Yllättävimpänä Huhtinen pitää sitä, että yksityinen rikostutkija voi saada tehtäväkseen selvittää myös henkirikoksia.
18:15 Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Ville Eklund on MTV Uutisten toimittaja, joka kirjoittaa erityisesti kotimaasta sekä rikos- ja oikeusteemoista. Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä sähköpostitse.
