Helsingissä nuorehko mies kuoli jäätyään puristuksiin roskakärryn väliin hississä. Onnettomuus sattui korinovettomassa hississä, joita ei enää nykyisin valmisteta. Asiantuntijan mukaan myös uusissa hissimalleissa voi sattua vakavia tapaturmia.
Video: Hissiasiamies havainnollistaa videolla, millaisia vaaranpaikkoja korinovettomassa hississä voi olla.
Tiistaina sattunut hissionnettomuus tapahtui koulurakennuksessa, jota siivottiin remontin vuoksi. Turmahissi on vuonna 1970 käyttöön otettu hissi, jossa on kerrostasoilla kääntöovet, mutta hissikorissa ei ole omaa ovea. Onnettomuudessa kuoli nuorehko mies, joka työskenteli rakennustyömaan aliurakoitsijalle.
Onnettomuuden vuoksi hissiin turmapaikalle on tehty onnettomuustutkinta, kertoo Tukesin johtava asiantuntija Antti Savola.
Lue myös: Tällainen on Helsingin kuoleman hissi – Hissiasiamies kertoo, mikä tekee siitä vaarallisen
– Mies oli peruuttanut hissiin ison roskakärryn kanssa ja kun hissi lähti liikkeelle alaspäin, kärryn alareuna osui oven kohdalla olleeseen kynnykseen, joka nosti roskakärryn ylös, käänsi poikittain ja painoi uhrin hissikorin takaseinää vasten, Savola luonnehtii onnettomuuteen johtaneita syitä.
Savolan työnkuvaan kuuluu hissiturvallisuus ja hän on itse tarkastuslaitoksen asiantuntijan kanssa tarkastanut turmahissin turvallisuuden. Savolan mukaan onnettomuushissin kunnossapito ja tarkastukset on hoidettu asianmukaisesti.
Varoitustarra sai onnettomuudet loppumaan
Viimeisin kuolemaan johtanut kiilautumisonnettomuus sattui vuonna 2002. Onnettomuuksia oli vuosituhannen vaiheessa useita, jolloin Tukes päätti lisätä kaikkiin hisseihin kiilautumisvaarasta varoittavan tarran ja lisätä ihmisten tietoisuutta hissien turvallisuudesta. Kun tarrat lisättiin, kuolemantapaukset loppuivat.
– Kiilautumisonnettomuuden vaaran voi välttää. Jos matkustaa suuren tavaran kanssa samassa hississä, ei pitäisi jäädä tavaran ja takaseinän väliin, vaan asettua hissin sivulle. Toinen vaihtoehto on, että laittaa tavaran matkustamaan hississä, mutta kulkee itse portaita tai menee seuraavalla kerralla.
Suomessa korinovettomia hissejä ei ole valmistettu enää vuoden 1999 jälkeen. Vanhoja hissejä ei ole katsottu tarpeelliseksi vaatia uusittavaksi niin, että niihin asennettaisiin nykyvaatimusten mukainen automaattiovi.
– Suomessa hissit ovat aina hissin rakentamisaikana voimassa olleiden säädösten mukaisia. Hissiturvallisuus on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla niin uusissa kuin vanhoissakin hisseissä. Turvallisuuden kannalta painopiste olisi hyvä olla siinä, että käytössä olevat hissit pidetään turvallisena huoltamalla ne asianmukaisesti, Savola kertoo.
Myös automaattiovi voi johtaa onnettomuuteen
Hissin modernisointi parantaa yleisesti ottaen turvallisuutta, mutta se ei ole täysin ongelmatonta. Ovien lisääminen todennäköisesti pienentäisi hissikorin kokoa ja jälkikäteen asennetut ovet tai valoverhot saattaisivat heikentää hissin toimivuutta. Todennäköisesti taloyhtiöt joutuisivat uusimaan ennestään toimivat hissit kokonaan.
Lue myös: Nuorehko mies puristui kuoliaaksi hissiturmassa Helsingissä – hissin korissa oli varoitustarra
Automaattiovelliset hissit poistaisivat kiilautumisonnettomuuden vaaran, mutta voivat tuoda tilalle uusia onnettomuusriskejä.
– Automaattiovelliset hissit ovat aiheuttaneet onnettomuuksia lapsille, vanhuksille ja lemmikeille. Tukesille on tullut esimerkiksi ilmoitus onnettomuudesta, jossa vanhuksen lonkka murtui, kun automaattiovi tönäisi vanhusta, joka kaatui.
Tukesille tulee vuosittain noin viisi ilmoitusta tapauksista, jossa pienen lapsen käsi on joutunut puristuksiin, kun automaattisen liukuoven avautuessa käsi on kulkeutunut karmin ja oven väliin. Lisäksi arviolta 20–30 koiraa kuolee vuosittain, kun lemmikki ja omistaja jäävät eri puolille hissin ovea ja talutushihna jää automaattioven väliin.