Helsingin Alppiharjussa sattui kuolemaan johtanut hissitapaturma ovettomassa hissikorissa. Hissiasiamies Veli-Pekka Vitikka kertoo ovettomien hissien vaaroista.
Video: Hissiasiamies näyttää, mikä tekee turmahissistä vaarallisen.
Helsingin Alppiharjussa tapahtui tiistaina kuolemaan johtanut hissionnettomuus. MTV Uutiset tapasi Suomen hissiyhdistys ry:n hissiasiamiehen Veli-Pekka Vitikan Espoon Sähkötalossa, josta löytyy samanlainen hissi kuin Kallion turmahissi.
Esimerkkihissi on turmahissin tapaan oveton eli sen hissikorissa ei ole ovea. Suurin osa ennen vuosituhannen vaihdetta valmistuneista hisseistä on samanlaisia kuin Alppiharjun onnettomuushissi.
Vuonna 1999 tuli voimaan EU:n direktiivi, joka kieltää tällaisten ovettomien hissien käyttöönoton.
Vanhoihin hisseihin ei kuitenkaan tarvitse lisätä ovea Suomessa.
Lue myös: Nuorehko mies kuoli hissiturmassa Helsingissä – puristui kuoliaaksi
Lastaaminen on vaaran paikka
Vitikan mukaan suurin vaara tällaisissa hisseissä on kiilautuminen. Vaaratilanteita syntyy etenkin silloin, kun hissiin lastataan suuria esineitä niin kuin Alppiharjun onnettomuudessa.
– On mahdollista, että tavara takertuu liikkuvaan seinään tai jää esimerkiksi kynnykseen kiinni ja kaataa ihmisen hissin seinää vasten. Siinä on suuri riski puristautua ja sillä voi olla kohtalokkaita seurauksia, Vitikka kertoo mahdollisista riskeistä.
Turvallisempaa Vitikan mukaan on asettautua jommallekummalle sivuseinälle hissin takaseinän sijaan. Riskitöntä sekään ei kuitenkaan ole.
Ovettomista hisseistä löytyy nykyään lähes poikkeuksetta tarra, jossa kerrotaan kiilautumisvaarasta. Se laadittiin edellisen Suomessa tapahtuneen hissikuoleman jälkeen noin 15 vuotta sitten.
Vitikan mukaan kiilautuminen ja puristuminen tapahtuu hyvin nopeasti, jos hissi on liikkeessä. Jos ihminen kiilautuu seinää vasten, ei hän välttämättä yllä painamaan hälytysnappia.
