Feeniks-lintu ilmestyi kiovalaisen rakennuksen kylkeen: "Rakennamme uudelleen koko Ukrainan, talo talolta" – MTV seurasi sotaa 1. joulukuuta

7:35
12-vuotias Ukrainan sotaa paennut Jeva MTV:lle: "Kun taloamme pommitettiin, jokin sisälläni särkyi"

MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa torstaina 1. joulukuuta 2022. Tuorein seuranta täällä.

  • Presidentti Niinistö ei näe estettä ukrainalaissotilaiden kouluttamiselle Suomessa 
  • ISW: sotilasoperaatioiden tahti Ukrainassa kiihtynee maan jäätyessä 
  • Zelenskyin mukaan Ukrainan sähköverkkoon kohdistuneet Venäjän iskut ovat "rikos ihmisyyttä vastaan".
  • Ukrainan infrastruktuuri on pahoin vaurioitunut Venäjän iskuissa
  • Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

22.41: Macron ei painosta Ukrainaa kompromissiin

Yhdysvalloissa vierailulla oleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi torstaina Ukrainalle lisää tukea. Hän myös sanoi, ettei painosta Ukrainaa sellaisiin Venäjän kanssa käytäviin rauhanneuvotteluihin, joita se ei voi hyväksyä.

– Emme koskaan vaadi ukrainalaisia tekemään kompromissia, joka ei ole heidän mielestään hyväksyttävä, Macron sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa.

Macronin mukaan Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä on "todellinen halu" pyrkiä rauhaan.

– Meidän täytyy työskennellä yhdessä hänen kanssaan, Macron lisäsi. (STT)

22.28: Feeniks-lintu ilmestyi kiovalaisen talon kylkeen

Feeniks-lintua esittävä muuraali on maalattu Kiovassa sijaitsevan korkean rakennuksen kylkeen. Kuvan on julkaissut Ukrainan puolustusministeriö Twitterissä.

Kyseinen talo tuhoutui pahoin Venäjän ohjusiskussa maaliskuussa, mutta se on sittemmin saatu korjattua.

– Tämä on vasta alkua. Rakennamme uudelleen koko Ukrainan, talo talolta, Ukrainan puolustusministeriö kirjoittaa.

20.18: Biden ja Macron vakuuttavat, että Venäjä saadaan vielä vastuuseen hirmuteoista

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Ranskan presidentti Emanuel Macron lupaavat, että Venäjä saadaan vielä vastuuseen Ukrainassa tekemistään sotarikoksista ja hirmuteoista.

Macron on parhaillaan valtiovierailulla Yhdysvalloissa. Kaksikon Venäjää koskeva lausunto julkaistiin presidenttien tavattua Valkoisessa talossa. Presidenttien mukaan vastuu hirmuteoista koskettaa myös muita Venäjälle työskenteleviä tahoja kuten palkkasotilaita. (Reuters)

20.09: TikTok levitti raakoja Wagner-videoita

Venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin harjoittamaa väkivaltaa esittäviä videoita on katsottu TikTokissa jo yli miljardi kertaa, kertoo BBC.

Britannian yleisradion tiedot pohjautuvat yhdysvaltalaisen yhtiön NewsGuardin raporttiin.

NewsGuard kertoo löytäneensä TikTokista ainakin 160 videota, joissa ihannoidaan tai näytetään Wagnerin palkkasotilaiden väkivaltaa. Osassa NewsGuardin löytämiä videoita väkivaltaan vain viitataan.

Yhdysvaltalaisyhtiön mukaan neljässätoista videossa näytettiin joko kokonaan tai osin entisen Wagnerin palkkasotilaan Jevgeni Nuzhin marraskuinen teloitus. Nämä videot saivat TikTokissa runsaasti huomiota.

17.35: Sata vankia vaihdettiin

Ukraina ja Venäjä ovat tehneet vankienvaihdon, jossa on vaihdettu sata sotilasta. Asiasta kertovat sekä Ukrainalaiset lähteet että venäjämieliset separatistilähteet Donetskissa. Kummankin osapuolen kerrotaan saaneen takaisin 50 vankina ollutta. Ukrainaan on palautettu muun muassa Mariupolin Azovstalin terästehdasta puolustaneita. (CNN)

17.23: Venäjän joukot ovat vetäytyneet kylistä Hersonin vastapuolelta

Ukrainan armeijan mukaan Venäjä on vetänyt joitain joukkojaan pois Dnepr-joen toisella puolella sijaitsevista kylistä, Hersonin vastapuolelta.

Armeijan lausunnossa ei ollut mainintaa siitä, onko Ukrainan joukkoja ylittänyt joen.

Ukrainan mukaan Venäjä on kiihdyttänyt tulitustaan Hersonin vastakkaiselta rannalta ja samalla pimentänyt Hersonin jälleen sähköverkosta. Venäjä vetäytyi Hersonista viime kuussa, ja kaupungissa sähköjä oli vasta alettu palauttaa.

Lähde: Guardian.

16.14: Reutersin lähde: EU-maat päässeet alustavaan sopuun venäläiselle öljylle asetettavasta hintakatosta

EU-maiden hallitukset ovat päässeet alustavaan sopuun asettaa venäläiselle, merikuljetuksin tuotavalle, öljylle 60 dollarin hintakaton barrelia kohden. Asiasta kertoo Reutersille EU-diplomaattilähde. Uutistoimiston lähteen mukaan hintakattoon olisi tulossa myös säätömekanismi, jolla hintakatto pidettäisiin 5 prosenttia markkinahinnan alapuolella.

Reutersin mukaan Puola on vaatinut huomattavasti tiukempaa hintakattoa, ja maalla on kello viiteen saakka Suomen aikaa aikaa hyväksyä sopu. Jos Puola hyväksyy neuvotellun ratkaisun, EU-maiden hallitukset voisivat seuraavaksi hyväksyä hintakaton. (Reuters)

15.18: Ukraina vaati pakotteita Venäjän ohjusteollisuudelle

Ukraina vaati torstaina Euroopan unionia sisällyttämään uuteen pakotepakettiinsa myös Venäjän ohjusteollisuuden. Venäjä on tuhonnut iskuillaan Ukrainan energiainfrastruktuuria niin, että miljoonat ihmiset ovat edelleen ilman sähköä.

–  Kiitin EU:ta sen puolustusavusta ja korostin, että seuraaviin EU-pakotteisiin pitäisi kuulua sellaisia pakotteita, jotka iskevät Venäjän ohjustuotantoon. Se on pysäytettävä, Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Tavattuaan EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin Puolassa Kuleba kirjoitti Twitterissä kaksikon olleen yhtä mieltä siitä, että "totaalinen sota Ukrainassa vaatii totaalista tukea Ukrainalle".

Liki puolet Ukrainan sähköverkosta oli torstaina edelleen käyttökelvottomana viime viikon ohjusiskujen jälkeen. (STT)

15.00: Ukraina: Koko maahan annettu yleinen ilmahälytys

Reuters uutisoi Ukrainan kertoman mukaan, että koko maahan on annettu yleinen ilmahälytys. 

14.49: Britannia lisännyt 22 venäläisvirkamiestä pakotelistalle

Iso-Britannian ulkoministeri James Cleverly kertoi tänään, että Britannia on määrännyt pakotteita 22:lle venäläiselle virkamiehelle. Aiheesta uutisoi CNN.

Uusina niminä pakotelistalle tulivat nyt muun muassa Venäjän varapääministeri Denis Manturov, Venäjän rangaistuslaitoksen johtaja Arkadi Gostev ja Rostovin alueen rangaistuslaitoksen johtaja Dmitri Bezrukikh.

Britannian mukaan Manturov vastaa Venäjän aseteollisuuden valvonnasta sekä mobilisoitujen joukkojen varustamisesta ja Gostev ja Bezrukikh puolestaan ovat tehneet läheistä yhteistyötä Wagner-palkka-armeijan perustajan Jevgeni Prigozhinin kanssa.

Britannian ulkoministeriö kertoo tiedotteessaan, että Iso-Britannia on asettanut sanktioita kaiken kaikkiaan nyt yli 1 200 henkilölle ja 120 taholle.

13.58: Borrell: Venäjän on maksettava Ukrainan jälleenrakentamisesta

Venäjän on maksettava Ukrainan jälleenrakennuksesta, sanoi EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell.

Borrell sanoi aikovansa keskustella asiasta kollegoidensa kanssa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kaksipäiväisessä kokouksessa, joka alkoi torstaina Lodzissa Puolassa.

– Tulemme tutkimaan kaikkia laillisia mahdollisuuksia, joilla voimme varmistaa, että Venäjä tulee maksamaan Ukrainassa aiheuttamastaan tuhosta, Borrell sanoi.

(STT)

12.30: Myös Espanjan pääministerille kirjepommi

Myös Espanjan pääministerille lähetettiin viikko sitten kirjepommi, kertoo maan sisäministeriö. Se tehtiin ajoissa vaarattomaksi.

11.53: Espanjasta löytynyt taas uusi kirjepommiepäily – vuorokauden aikana löydetty jo kolme räjähdettä

Espanjan turvallisuusjoukot ovat löytäneet jo neljännen kirjepommiksi epäillyn räjähteen. Räjähde löytyi Espanjan puolustusministeriöstä, uutisoi Reuters El Mundon tietojen perusteella.

Maan sisäministeriö määräsi uusimman räjähdenlöydön jälkeen lisäämään turvallisuustoimia erityisesti diplomaattirakennuksille sekä muille julkisille kohteille. 

11.22: Brittitiedustelu: Venäjä jatkanee iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan

Venäjä tulee jatkamaan iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan Ukrainassa, kirjoittaa Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan Twitterissä.

Ministeriön mukaan Venäjä on lokakuun jälkeen toistuvasti iskenyt sähkönjakeluverkkoon pääasiassa risteilyohjuksilla.

Sen kyky jatkaa iskuja on kuitenkin heikentynyt, koska Venäjä on jo käyttänyt suuren osan iskuihin soveltuvista ohjuksistaan taktisiin kohteisiin.

Venäjän iskujen tarkoituksena on heikentää ukrainalaisten moraalia ja saada lopulta johtajat taipumaan.

Koska Ukraina on kuitenkin onnistuneesti mobilisoinut joukkojaan jo yhdeksän kuukauden ajan, operaatiolla on todennäköisesti vähemmän vaikutusta kuin mitä sillä olisi olut sodan alussa, puolustusministeriö uskoo. (STT)

10.22: Espanjasta löytyi kolmas kirjepommi

Espanjan turvallisuusjoukot ovat löytäneet kolmannen kirjepommin vuorokauden sisällä. Ilmavoimien tukikohdasta Torrejon de Ardozista läheltä Madridia löytyi räjähteen sisältävä kirje. Keskiviikkona kirjepommit löytyivät Ukrainan-lähetystöstä Madridissa sekä asetehtaalta Zaragozasta.

Espanjan poliisin mukaan Ukrainan Madridin-lähetystön työntekijä loukkaantui, kun pommi räjähti hänen käsitellessään kirjettä. Työntekijä sai tilanteessa lieviä vammoja ja lähti sairaalaan hoidettavaksi.

9.24: Zelenskyi: Kuusi miljoonaa ukrainalaista ilman sähköä

Ukrainassa lähes kuudella miljoonalla ihmisellä ympäri maata ei ole sähköä, sanoi maan presidentti Volodymyr Zelenskyi eilisiltaisessa puheessaan.

Ukrainan valtion ylläpitämä hätäkeskus kertoo, että eilen Ukrainassa syttyi 131 tulipaloa, joista 106 syttyi asuinalueilla. Tulipaloissa kuoli yhdeksän ihmistä, kun he olivat yrittäneet lämmittää kotejaan. 

Asiasta uutisoi brittilehti The Guardian.

8.26: Kyiv Independent: Saksa lupaa tukea Ukrainaan sodan päättymiseen saakka

Ukrainalaislehti Kyiv Independentin mukaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz on luvannut Saksan tukevan Ukrainaa taloudellisesti, humanitaarisella avulla sekä aseellisesti siihen asti, kunnes sota päättyy. 

Scholz kertoi asiasta myös omalla Twitter-kanavallaan.

Scholz puhui Berliinin turvallisuuskonferenssissa eilen. 

Liittokansleri totesi vielä, ettei Venäjä voi voittaa sotaa enää taistelukentällä. 

7.05: Euroopan energiayhtiöt lähettäneet 37 korjauspakettia Ukrainan tuhotun energiajärjestelmän korjaamiseksi

Eurooppalaiset energiayhtiöt ovat läpi sodan auttaneet Ukrainaa jälleenrakentamaan Venäjän tuhoamaa energiainfraa. Euroopan energiayhtiöiden keskusjärjestön johtaja Artur Lorkowski kertoi CNN:lle, että yksin marraskuussa Ukrainaan on laivattu seitsemän korjauspakettia yhteistyössä EU:n hätäapua koordinova keskuksen ERCC:n kanssa.

Paketissa on ollut sähkö- ja kaasujärjestelmien korjaustarvikkeita Virosta, Britanniasta, Ranskasta, Italiasta, Ruotsista, Slovakiasta ja Liettuasta. Sodan alusta alkaen Ukrainaan on tuotu 37 laivakuljetusta 20 maasta energiainfran korjaamiseksi. Ainakin 47 lisäkuljetusta on suunniteltu.

6.49: Ukrainan sotilaskoulutukseen huomattava lisäsatsaus Yhdysvalloilta

Yhdysvallat harkitsee merkittävää lisäsatsausta ukrainalaisjoukkojen kouluttamiseen, maan armeijan viranomaiset kertovat CNN:lle.

Tavoitteena olisi kouluttaa kuukausittain noin 2500 ukrainalaissotilasta Yhdysvaltain armeijan tukikohdassa Saksassa. Kyseessä olisi huomattava muutos Yhdysvaltojen sodan alusta alkaen antamaan sotakoulutukseen. Tähän mennessä koulutettavana on yhteensä ollut muutamia tuhansia Ukrainan sotilaita, mutta heitä on koulutettu pienryhmissä etenkin erilaisiin asejärjestelmiin.

Nyt koulutus laajenisi myös taistelutaktiikkoihin rintamalla, esimerkiksi joukkojen liikuttamiseen tulituen avulla. Koulutus olisi huomattavasti monipuolisempaa kuin Ukrainan aiemmin saama koulutus Puolassa ja Britanniassa, viranomainen kertoo CNN:lle.

6.42: Asiantuntija listasi, miksi Venäjän hybridivaikuttaminen Nato-prosessiin on ollut vaisua

Kuluvan vuoden aikana Suomessa on odotettu ja jopa pelätty sitä, miten Venäjä reagoi Suomen päätökseen hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Varsinkin erilaisia verkkohyökkäyksiä on odotettu, mutta toistaiseksi Venäjän toiminta on vaikuttanut vaisulta. MTV:n Uutisaamussa vieraillut Aalto-yliopiston kyberturvallisuudentyöelämäprofessori Jarno Limnéll sanoo, että Venäjän hybridivaikuttamisen vähäisyyden taustalla on kaksi tärkeää syytä.

– Suomi on varautunut ja tiedostanut uhkia. Se varmasti nostaa vaikuttamisen kynnystä. Toinen syy on se, että tämä on tavallaan vääjäämätön asia Venäjän kannalta. Heidän on hyvin vaikea enää tässä vaiheessa puuttua Nato-prosessiimme. Venäjän painopiste on Ukrainassa ja silloin resursseja Suomen ja Ruotsin suuntaan ei riitä, Limnéll toteaa.

Keskiviikkona 23.26: Venäjä sanoo saaneensa haltuunsa kaksi kylää Bahmutin lähellä

Venäjän armeija sanoo saaneensa haltuunsa kaksi kylää Ukrainan Donetskissa Bahmutin kaupungin lähellä.

Armeija sanoi päivittäisessä tiedotteessaan saaneensa haltuunsa Pershe Travnyan eli ukrainaksi Ozarianivkan sekä Bilogorivkan asutuskeskukset.

Venäjä on yrittänyt saada Bahmutin kaupunkia haltuunsa kesästä saakka.

Jouduttuaan perääntymään Hersonissa ja Harkovassa Venäjä on keskittänyt voimiaan Bahmutiin. Ukrainan presidentinhallinto sanoi tänään, että kaasu, sähkö ja tietoliikenneyhteydet ovat katkenneet kaupungissa tulituksen seurauksena.

Keskiviikon seuranta-artikkeliin pääsettästä.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja