Miksi Venäjän hybridivaikuttaminen Nato-prosessin aikana on ollut vaisua? Asiantuntija listaa kaksi tärkeää syytä

9:18
Miten Suomessa voidaan parhaiten varautua verkossa tapahtuvaan vaikuttamiseen?

Verkossa tapahtuva häirintä, vaaleihin vaikuttaminen ja erilaiset kyberuhat puhuttivat keskiviikkona MTV Uutisaamussa. Aiheista olivat keskustelemassa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Kuluvan vuoden aikana Suomessa on odotettu ja jopa pelätty sitä, miten Venäjä reagoi Suomen päätökseen hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Varsinkin erilaisia verkkohyökkäyksiä on odotettu, mutta toistaiseksi Venäjän toiminta on vaikuttanut vaisulta. Jarno Limnéll sanoo, että Venäjän hybridivaikuttamisen vähäisyyden taustalla on kaksi tärkeää syytä.

– Suomi on varautunut ja tiedostanut uhkia. Se varmasti nostaa vaikuttamisen kynnystä. Toinen syy on se, että tämä on tavallaan vääjäämätön asia Venäjän kannalta. Heidän on hyvin vaikea enää tässä vaiheessa puuttua Nato-prosessiimme. Venäjän painopiste on Ukrainassa ja silloin resursseja Suomen ja Ruotsin suuntaan ei riitä, Limnéll toteaa.

Työelämäprofessori arvioi, että kybermaailmassa merkittävimmät taistelut tullaan käymään ihmisten mielistä eli heidän mielikuvistaan ja tunteistaan. Älylaitteiden kautta voidaan vaikuttaa entistä vahvemmin ja sillä on vaikutusta myös yhteiskunnan ilmapiiriin. 

Kaisamari Hintikka katsoo, että erilaisten bottitilien kautta tapahtuva laajamittainen verkkovaikuttaminen ei ole niin vaarallista, koska se on helposti havaittavissa.

– Suurimmat riskit liittyvät sellaisiin vaikuttamisyrityksiin, joissa ainakin näennäisesti on vain yksittäisiä toimijoita. He saattavat näyttäytyä vaikka työkavereina tai naapureina, mutta todellisesta henkilöllisyydestä ei ole takeita, Hintikka sanoo.

"Sivistyksessä on pienen kansan turva"

Vaalivaikuttamisesta on viime vuosina paljon. Aihe nousi esiin varsinkin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016, jolloin Venäjän katsottiin sekaantuneen vaaleihin muun muassa levittämällä disinformaatiota. Äänestäjiin tosin yritetään vaikuttaa aina ja joka suunnalta, ja Jarno Limnéllin mielestä parempi termi olisi vaalihäirintä. 

Kasvavan informaatiotulvan keskellä hän muistuttaa snellmanilaisista ihanteista.

– Sivistyksessä on pienen kansan turva. Lähdekriittisyys, medialukutaito ja kriittisyys kaikkea tietoa kohtaan, sen merkitys korostuu kansalaistaitona, Limnéll sanoo.

– Mustavalkoinen maailmankuva luo hyvän kasvupohjan kaikenlaiselle vaikuttamiselle. Itsensä siedättäminen ja hakeutuminen toista mieltä olevien pariin asialliseen keskusteluun on tärkeää, toteaa puolestaan Kaisamari Hintikka.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja