G7-maat ilmoittivat virallisesti venäläisen öljyn hintakatosta – MTV seurasi sotaa

6.21: G7-maat ilmoittivat virallisesti venäläisen öljyn hintakatosta

G7-maat ja Australia ovat virallisesti sopineet EU:n linjan mukaisesta 60 dollarin hintakatosta venäläiselle öljybarrelille.

Poliittisella tasolla päätös oli tehty jo aiemmin, mutta G7 ilmoitti virallisesta päätöksestä sen jälkeen kun EU-maat olivat päässeet asiassa sopuun.

Yhteislausunnossa sanotaan, että hintakaton tavoitteena on estää Venäjän hyötyminen hyökkäyssodasta Ukrainassa, tukea globaalien energiamarkkinoiden vakautta ja minimoida Venäjän hyökkäyssodan haitallisten talousvaikutusten leviäminen.

Lausunnon mukaan hintakatto astuu voimaan joko maanantaina tai hyvin pian sen jälkeen. Maanantaina on tulossa voimaan EU-maiden tuontikielto venäläiselle raakaöljylle. Tuontikielto koskee meritse EU:hun tuotavaa öljyä.

G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa.

22.35: Putin väitti Ukrainan iskeneen venäläisiin siviilikohteisiin

Venäjä jatkoi perjantaina länsimaiden arvostelua ja perättömien väitteiden levittämistä Ukrainan sodasta, kun presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelivat puhelimitse reilun parin kuukauden tauon jälkeen.

Puhelussa Putin väitti iskujen Ukrainan infrastruktuuria vastaan olevan väistämättömiä, koska myös Ukrainan asevoimat ovat iskeneet venäläisiin siviilikohteisiin. Todellisuudessa sotaa ei käydä Venäjän vaan ainoastaan Ukrainan alueella.

Venäjän ohjusiskut Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan ovat jättäneet miljoonia ihmisiä ilman sähköä ja lämmitystä Ukrainassa.

Kremlin mukaan Putin myös moitti Scholzille länsimaita, mukaan lukien Saksaa, siitä, että nämä aseistavat ja kouluttavat Ukrainaa. Länsiliittoutuneiden apu Ukrainalle on Putinin mukaan johtanut siihen, että Ukraina on täysin hylännyt neuvottelut Venäjän kanssa.

Scholzin edustajan Steffen Hebestreitin mukaan liittokansleri kehotti Putinia edistämään mahdollisimman pian diplomaattista ratkaisua sotaan, mihin kuuluisi myös Venäjän joukkojen vetäminen pois Ukrainasta.

19.43: EU-maat sopuun venäläisen öljyn 60 dollarin hintakatosta

EU-maat ovat päässeet sopuun venäläiselle öljylle asetettavasta hintakatosta, kertovat muun muassa uutistoimisto Bloomberg ja talouslehti Financial Times. Hintakaton tasoksi tulisi 60 dollaria barrelilta.

Kansainvälisen median mukaan sovusta kertoi puolalainen diplomaatti Andrzej Sados.

Hintakaton tarkoituksena on vähentää Venäjän saamia tuloja öljyn viennistä. Käytännössä hintakatto toteutettaisiin siten, että yritysten sallittaisiin tarjota venäläisen öljyn vientiin tarvittavia kuljetuksia, vakuutuksia ja muita palveluita vain, jos öljystä maksettu hinta ei ylitä hintakattoa. 

Reuters kertoo Valkoisen talon pitävän EU:n ratkaisua tervetulleena. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston edustajan John Kirbyn mukaan hintakatto rajoittanee Venäjän saamia tuloja ja samalla rajoittaa Venäjä kykyä keplotella öljyn hinnalla. (STT ja Reuters)

17.42: IAEA toivoo sopimusta Zaporizhzhjan ydinvoimalan suojaamisesta vuoden loppuun mennessä

Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi toivoo, että Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalan suojaamisesta saataisi aikaan sopu vuoden loppuun mennessä. Sopu vaatisi sekä Venäjän että Ukrainan yhteisen tahdon.

Grossi on yrittänyt saada sodan osapuolet sopimaan demilitarisoidun alueen muodostamisesta voimalan ympärille. Laitos on kärsinyt sodan aikana useita kertoja vaurioita. (Reuters)

14.06: Ukraina: Venäjä menettänyt yli 90 000 sotilasta sitten sodan alkamisen

Ukrainan armeijan mukaan Venäjä on menettänyt tänään muun muassa 650 sotilasta sekä 23 raskasta ajoneuvoa.

Kaiken kaikkiaan sodan alusta alkaen Venäjä olisi Ukrainan mukaan menettänyt 90 090 sotilasta. Muutoin Ukrainan tämän päivän aikana Venäjälle tekemät tappiot vaikuttavat vähäisiltä – kuitenkin suuremmilta kuin eilispäivän luvut.

Luvut ovat Ukrainan ilmoittamia, eikä niitä ole pystytty varmistamaan muista riippumattomista tahoista. 

13.53: Puola kehotti Saksaa lähettämään Patriot-ohjukset Ukrainaan – Saksan hallitus ei ole edistänyt asiaa

Saksan hallitus ei neuvottele Ukraina kanssa Patriot-ohjusten siirtämisestä Ukrainaan. Saksa tarjosi viime kuussa kyseistä järjestelmää Puolalle suojaamaan Puolan ilmatilaa.

Saksan tarjous tuli sen jälkeen, kun ohjus harhautui Puolan puolelle ja tappoi kaksi ihmistä aivan Puolan ja Ukrainan rajan tuntumassa. Puola pyysi Saksaa toimittamaan Patriot-järjestelmän Puolan sijaan Ukrainalle. (Reuters)

13.32: Liittokansleri Scholz ja Vladimir Putin ovat puhuneet puhelimessa

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat puhuneet hiljattain puhelimessa. Asian on vahvistanut Saksan hallituksen tiedottaja. (Reuters)

13.04: Venäjän joukkojen jatkuva pula ammuksista rajoittaa mahdollisuuksia hyökätä Ukrainassa

Venäjällä on Ukrainassa jatkuvasti niin paljon pulaa ammuksista, että se rajoittaa venäläisten mahdollisuuksia aloittaa uusia tehokkaita hyökkäyksiä, kertoo Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan Twitterissä.

Ammuspulan lisäksi etenemistä vaikeuttavat logistiset ongelmat.

Venäjän vetäytyminen Dnepr-joen länsirannalta avasi Ukrainan armeijalle lisää mahdollisuuksia iskeä Venäjän logistiikkakeskuksia ja viestilinjoja vastaan. Tämän vuoksi Venäjä joutui siirtämään huoltonsa rautateiden kautta reiteille, jotka sijaitsevat kauempana etelässä ja idässä, ministeriö kirjoitti.

Venäläiset joutuvat nyt lastaamaan etulinjoille meneviä tarvikkeita rautateiltä maanteille. Maantiekuljetukset taas ovat alttiina Venäjän tykistötulelle. (STT)

11.58: Kreml: Putin avoin keskusteluille Yhdysvaltain kanssa 

Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on avoin keskusteluille Yhdysvaltain kanssa.

Putin on Kremlin mukaan valmis keskustelemaan Yhdysvaltain kanssa liittyen "Venäjän intressien turvaamiseen".

Kremlin mukaan keskusteluille on vaikea löytää yhteistä lähtökohtaa koska Yhdysvallat ei tunnusta Venäjän itseensä pakkoliittämiä Ukrainan alueita.

Presidentti Joe Biden on valmistautunut puhumaan Venäjän presidentin kanssa, mikäli tämä osoittaisi haluja lopettaa sota Ukrainassa.

11.40: Saksa toimittaa Ukrainalle seitsemän Gepard-panssarivaunua

Saksa valmistautuu toimittamaan seitsemän Gepard-panssarivaunua Ukrainalle, kertoo Reuters.

Saksa on toimittanut Ukrainalle tätä ennen jo 30 ilmatorjuntapanssarivaunua.

Asiasta ensimmäisenä uutisoineen saksalaisen Spiegel-lehden mukaan kyseiset seitsemän Gepard-panssarivaunua oli alun perin tarkoitettu romutettavaksi. Lehden tietojen mukaan Münchenissa toimiva asevalmistaja Krauss-Maffei Wegmann korjaa panssarivaunuja parhaillaan.

Ukrainan on tarkoitus saada panssarivaunut ensi vuoden keväällä. 

10.45: Brittitiedustelu: Ukrainalla mahdollisuus iskeä Venäjän logistiikkakeskittymiin Dnepr-joen lähellä

Iso-Britannian puolustusministeriön tiedustelupalvelu kertoo tuoreimmassa raportissaan, että Venäjän vetäytyminen Dnepr-joen länsirannalta on mahdollistanut sen, että Ukraina pystyy iskemään muihin Venäjän logistiikkakeskittymiin sekä viestintälinjoihin.

Tiedustelupalvelun mukaan uhka ukrainalaisjoukkojen iskuista on suurella todennäköisyydellä ajanut venäläiset siirtämään logistiset keskittymänsä sekä rautateiden lastauspisteitä etelämmäksi ja idemmäksi. 

Rautateiden siirtäminen tarkoittaa Britannian mukaan sitä, ettei Venäjä pysty toimittamaan tarvikkeita tarpeeksi lähelle asemiaan rautateitse, vaan joutuu turvautumaan enemmän maantieliikenteeseen. Tieliikenne on puolestaan riskialtis tykistötulelle.

Tiedustelupalvelu arvioi myös, että Venäjän kärsimä sotatarvikepula on yksi merkittävimmistä rajoitteista tällä hetkellä siihen, miksei Venäjä pysty kokoamaan laajamittaisia hyökkäyksiä.

8.57 Kirjeenvaihtaja arvioi Bidenin ja Macronin tapaamista

Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit tapasivat aiheenaan muun muassa Ukrainan sota.

Katso videolta Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mari Karppisen tiivis analyysi:

8.51: Fingrid toimittaa sähköjärjestelmälaitteistoa Ukrainaan

Suomen sähkönsiirron kantaverkosta vastaava Fingrid kertoo tiedotteessaan, että se pystyy toimittamaan Ukrainaan erityisesti sähköasemien laitteita, kuten sähköverkon erottimia ja katkaisijoita, virtaa mittaavia virtamuuntajia sekä verkkoa suojaavia suojareleitä.

Laitteiden ensimmäinen erä saataneen lähetettyä ensi vuoden tammikuussa. Lisää laitteita pystytään lähettämään myöhemmin ensi vuonna, Fingrid tiedottaa.

Fingrid kertoo, että Ukrainaan lähetettävät laitteet saadaan Suomessa purettavilta asemilta, muutoin ne menisivät kierrätykseen. Fingrid uudistaa parhaillaan suurta joukkoa omia sähköasemia sekä rakentaa kokonaan uusia asemia.

Ukraina on pyytänyt talven alla Euroopan kantaverkko­yhtiöiltä sähköjärjestelmän varaosia korjatakseen Venäjän iskuista johtuvia vaurioita. Fingrid sai avunpyynnön eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n kautta.

Fingrid odottaa vielä vahvistusta ENTSO-E:ltä siitä, että laitteet voidaan toimittaa.

8.03: ISW: Venäläisjoukoilla ongelmia puolustaa Zaporizhzhjan aluetta

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi tuoreimmassa tilanneraportissaan, että venäjäläisjoukkojen liikkeet Zaporizhzhjan alueella viittaavat siihen, etteivät ne pystyisi puolustamaan koko rintamalinjaa. ISW pitää mahdollisena, että Venäjä joutuu vetäytymään joiltakin Zaporizhzhjan alueilta ja koittaa keskittää joukkojansa.

Ukraina on lisännyt iskujaan kyseiselle alueelle. 

Ukrainan esikunta raportoi puolestaan eilen, että Venäjä tekisi väestönlaskentaa Burchak-nimisessä kaupungissa, joka viittaisi, että Venäjä valmistautuu kaupungin evakuoimiseen. 

Burchak sijaitsee Zaporizhzhjan keskusta-alueesta noin 70 kilometriä etelään. 

6.52: Zelenskyin neuvonantaja: jopa 13  000 ukrainalaissotilasta kuollut Venäjän hyökkäyksen jälkeen 

Jopa 13  000 ukrainalaissotilasta on saanut surmansa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Asiasta kertoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Mihailo Podolyak ukrainalaiselle televisiokanavalle.

Hänen mukaansa viralliset arviot kuolleiden ukrainalaissotilaiden määrästä vaihtelevat 10  000:n ja 13  000:n välillä. Podolyakin mukaan presidentti julkistaa viralliset tiedot oikean hetken koittaessa.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi syyskuussa, että lähes 6  000 venäläissotilasta oli kuollut taisteluissa, jotka olivat tuolloin jatkuneet seitsemän kuukautta.

Kummankin osapuolen on epäilty kertovan julkisuuteen todellisuutta alhaisempia kuolinlukuja.

5.38: Selvitys: ulkomaalaisten komentajien väitetään varastaneen aseita armeijalta Ukrainassa

Ukrainaan sotimaan lähteneet ulkomaalaisten legioonan sotilaat kertovat ukrainalaismedialle väärinkäytöksistä armeijan sisällä, kuten aseiden varastamisesta.

Asiasta uutisoi Kyiv Independent, joka on haastatellut selvitykseensä 12 ulkomaalaista sotilasta ja yhteensä 30 eri lähdettä, mukaan lukien entisiä ja nykyisiä legiooneja, vapaaehtoisia ja viranomaisia.

Lehti on myös nähnyt valokuvia, raportteja ja kuvankaappauksia keskusteluista, jotka tukevat väitteitä.

Lue lisää aiheesta.

5.00: Zelenskyi: Ukraina aikeissa rajoittaa uskonnollisia järjestöjä, joilla on yhteyksiä Venäjään 

Ukraina on aikeissa rajoituksia maassa toimiville uskonnollisille järjestöille, joilla on yhteyksiä Venäjään, presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstai-iltaisessa puheessaan.

Zelenskyin mukaan maan kansallinen turvallisuus- ja puolustusneuvosto on ohjeistanut hallitusta ehdottamaan parlamentille lakiesitystä tällaisten uskonnollisten järjestöjen toiminnan kieltämisestä Ukrainassa.

Ukraina oli ollut pitkään Venäjän hengellisen johdon alaisuudessa, mutta Ukrainan ortodoksinen kirkko on viime vuosina katkonut välejään Venäjään. Irtautumisiin ovat eri vaiheissa vaikuttaneet Venäjän antama tuki Donbassin separatisteille, Krimin niemimaan miehittäminen sekä helmikuussa aloitettu hyökkäyssota.

Edelliseen torstain 1. joulukuuta sotaseurantaan pääset täältä!