Venäjä sanoo saaneensa haltuun kaksi kylää Bahmutin lähellä – näin MTV seurasi sotaa 30. marraskuuta

7:32
Ukrainan puolustusministeriön tietojen mukaan Venäjä valmistelee uutta liikekannallepanoa

MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa keskiviikkona 30. marraskuuta 2022. 

  • Presidentti Niinistö ei näe estettä ukrainalaissotilaiden kouluttamiselle Suomessa 
  • ISW: sotilasoperaatioiden tahti Ukrainassa kiihtynee maan jäätyessä 
  • Zelenskyin mukaan Ukrainan sähköverkkoon kohdistuneet Venäjän iskut ovat "rikos ihmisyyttä vastaan".
  • Ukrainan infrastruktuuri on pahoin vaurioitunut Venäjän iskuissa
  • Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

23.26: Venäjä sanoo saaneensa haltuunsa kaksi kylää Bahmutin lähellä

Venäjän armeija sanoo saaneensa haltuunsa kaksi kylää Ukrainan Donetskissa Bahmutin kaupungin lähellä.

Armeija sanoi päivittäisessä tiedotteessaan saaneensa haltuunsa Pershe Travnyan eli ukrainaksi Ozarianivkan sekä Bilogorivkan asutuskeskukset.

Venäjä on yrittänyt saada Bahmutin kaupunkia haltuunsa kesästä saakka.

Jouduttuaan perääntymään Hersonissa ja Harkovassa Venäjä on keskittänyt voimiaan Bahmutiin. Ukrainan presidentinhallinto sanoi tänään, että kaasu, sähkö ja tietoliikenneyhteydet ovat katkenneet kaupungissa tulituksen seurauksena. (STT)

18.15: Sähkön puute ajaa ukrainalaisia hengenvaarallisiin lämmitysratkaisuihin

Ukrainassa paloturvallisuussääntöjen rikkomisesta johtuvat onnettomuudet ovat energiapulan seurauksena lisääntyneet, kertoo maan hätäpalvelu.

Venäjän iskut ovat häirinneet miljoonien ihmisten sähkön ja veden saantia, ja monet ovat turvautuneet vaihtoehtoisiin lämmitysratkaisuihin.

Viranomaisten mukaan Ukrainassa on ollut vuorokauden sisällä 130 tulipaloa, joissa on kuollut yhdeksän ihmistä. Lisäksi kahdeksan on loukkaantunut.

Tulipalojen ja räjähdysten määrä kerrostaloissa ja omakotitaloissa on hätäpalvelun mukaan kasvanut. (STT)

16.54: Kirjepommi vahingoitti Ukrainan Madridin-lähetystön työntekijää 

Espanjan poliisin mukaan Ukrainan Madridin-lähetystön työntekijä loukkaantui, kun pommi räjähti hänen käsitellessään kirjettä.

Työntekijä sai tilanteessa lieviä vammoja ja lähti sairaalaan hoidettavaksi.

Asiasta kertovan Reutersin mukaan lähetystö ei ole toistaiseksi kommentoinut tapausta.

16.11: Suomesta lähetettiin Ukrainaan sähköverkon korjaamiseen tarvittavia osia

Suomi on lähettänyt 24.11 Ukrainaan maan kipeästi tarvitsemaa energiasektorin apua, tiedottavat sisäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ukrainaan lähetettiin muun muassa sähköverkon tarvitsemia osia kuten virtamuuntajia, katkaisijoita ja releitä. Jo aiemmin syksyllä Ukrainaan lähetettiin Suomesta 28 virtamuuntajaa.

Suomi lähettää lisää energiasektorin apua loppu- ja alkuvuoden aikana. Valmistelussa ovat muun muassa virtamuuntajien, sähköverkon komponenttien, isojen generaattorien ja lämmityslaitteiden lähetykset.

– Tilanne Ukrainassa on siviiliväestön kannalta erittäin vakava ja avuntarve maassa kasvaa. Miljoonat ovat talven lähestyessä ilman sähköä, lämmitystä ja vettä. Suomi jatkaa avun antamista Ukrainan pyyntöjen mukaisesti. Toivon, että suomalaisten auttamisen halu säilyy korkeana, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen tiedotteessa.

14.22: Naton Stoltenberg: Jäsenmaat arvioivat Ukrainan tarvitsevan jatkuvaa sotilaallista tukea

Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström tapasivat Naton ulkoministerikokouksessa Romanian Bukarestissa tänään Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton. Szijjarto välitti Suomelle ja Ruotsille pääministeri Viktor Orbanin viestin ratifioinnin aikataulusta.

– Unkari ratifioi jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa. Tämä oli myönteinen viesti, Haavisto kertoi medialle Bukarestissa.

Unkarilla ei Haaviston mukaan ole ennakkoehtoja ratifioinnille, ja se aikoo ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet samanaikaisesti.

– Olemme odottaneet ratifiointia tämän vuoden puolella, mutta parlamentti on ollut kiireinen muiden asioiden kanssa. Tämän otimme myönteisesti vastaan.

Unkari oli aiemmin lupaillut ratifioivansa jäsenyydet tänä vuonna. Orban kuitenkin sanoi hiljattain, että ratifiointi tapahtuu alkuvuodesta.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Haavisto ja Billström tapasivat tiistaina Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun, jonka kanssa käytiin läpi kolmen maan kesken kesällä Madridissa sovittua yhteisymmärrysasiakirjaa.

Turkilla ei Haaviston mukaan ole vielä tarkkaa aikataulua Suomen ja Ruotsin ratifioinnille. Turkissa on ensi vuonna parlamenttivaalit, ja parlamentti on jäämässä keväällä vaalitauolle.

– Meidän vetoomuksemme Turkille on se, että ratifiointi tapahtuisi ennen vaalitaukoa. (STT)

13.58: Ukrainan sähköverkon tilanne paranee päivä päivältä, mikäli Venäjä ei pian iske uudelleen

Ukrainan energiatilanne paranee päivä päivältä, sanoo maan energiaministeri Herman Halushchenko. Ministerin mukaan Ukraina kykenee lyhyellä aikajänteellä vakauttamaan sähkötilannettaan ja vähentämään sähkökatkojen määrää, mikäli Venäjä ei jatka iskujaan maan energiainfraa vastaan.

Energiaministerin mukaan maassa joudutaan edelleen turvautumaan sähkökatkoihin, mutta niistä yritetään tehdä niin suunnitelmallisia kuin on mahdollista.

Ministeri kertoi Ukrainan televisiossa myös, että tavoitteena ei ole palauttaa verkkoa sellaiseksi kuin se oli aiemmin vaan modernisoida sähköverkko samalla.

Ukrainan kantaverkkoyhtiön Ukrenergon mukaan tänä aamuna Ukrainassa kärsittiin edelleen noin 27 prosentin energiavajeesta. (CNN)

12.56: Bloomberg: Yhdysvallat harkitsee Wagner-ryhmän tunnustamista terroristijärjestöksi

Yhdysvaltalaismedia Bloombergin tietojen mukaan Yhdysvaltain hallinto pohtii palkka-armeija Wagnerin julistamista terroristijärjestöksi. Wagner on Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisen liittolaisen Jevgeni Prigožinin hallitsema yksityinen sotilasyhtiö.

12.33: The Guardian: Venäjä investoi ydinaseinfrastruktuuriin ensi vuonna

Brittilehti The Guardian uutisoi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun sanoneen Venäjän keskittävän huomiotaan ydinaseinfrastruktuuriin ensi vuonna. Ydinaseinfrastruktuuriin kuuluvat myös ydinkärjillä varustetut ohjukset- ja niiden järjestelmät.

– Kun laaditaan luetteloa merkittävistä rakennuskohteista vuodelle 2023, kiinnitetään erityistä huomiota rakentamiseen strategisten ydinvoimien edun mukaisesti, Shoigu sanoi uutistoimisto RIA:lle.

Venäjä lykkäsi maanantaina neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa ydinaseista ja sanoi, että ne siirretään, mutta ei kertonut syitä viivästymiseen. Nykyinen Start-sopimus päättyy vuonna 2026.

12.07: EU haluaisi perustaa Venäjän sotarikoksia tutkimaan erityistuomioistuimen

EU haluaisi perustaa erityistuomioistuimen tutkimaan Venäjän mahdollisia sotarikoksia Ukrainassa, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskiviikkona. Tuomioistuin toimisi YK:n tukemana.

– Ehdotamme YK:n tukeman erityistuomioistuimen perustamista tutkimaan ja panemaan syytteeseen Venäjän aggressiosta johtuvia rikoksia. Olemme valmiita yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön kanssa, jotta saamme mahdollisimman laajan kansainvälisen tuen erityistuomioistuimelle, von der Leyen sanoi videolausunnossaan.

Von der Leyen kertoi komission ehdottavan myös suunnitelmaa venäläisten varojen takavarikoimiseksi.

Lähde: STT

10.21: Polttoainevarikko tulessa Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa

Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa Brjanskin alueella on polttoainevarikko tulessa, kertoivat paikallisviranomaiset keskiviikkona. Kuvernööri Aleksander Bogomazin mukaan pelastusviranomaiset ovat paikan päällä.

Kuvernööri ei kertonut, miksi varikolla oli syttynyt tulipalo.

Bogomazin mukaan tulessa on noin 1 800 neliömetrin alue ja sammutustöihin on komennettu yli 80 ihmistä. Henkilövahinkoja ei ollut tiedossa.

Valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi kuitenkin pelastusviranomaisten lähteisiin viitaten, että tulessa olisi paljon suurempi, noin 4  000 neliömetrin suuruinen alue.

Lähde: STT

10.16: Euroopan komissio valmistelee suunnitelmaa Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikoimiseksi

Euroopan komissio ilmoitti keskiviikkona suunnitelmasta takavarikoida Venäjältä jäädytetyt rahat, rangaistuksena Venäjälle Ukrainaan hyökkäämisestä, uutisoi Reuters.

 – Olemme pysäyttäneet 300 miljardia euroa Venäjän keskuspankin varoja ja olemme jäädyttäneet 19 miljardia euroa venäläisten oligarkkien rahoja, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan.

9.56: Ukraina pyysi länsimaita nopeuttamaan aseiden ja sähköverkon korjaamiseen tarvittavien osien toimittamista

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kehotti tiistaina länsimaita nopeuttamaan aseiden ja sähköverkon korjaamiseen tarvittavien laitteiden toimittamista Ukrainaan.

Kuleba lisäsi aikaisempaan "aseita, aseita, aseita" listaansa nyt määreet "nopeammin, nopeammin, nopeammin".

–  Jos meillä on muuntajia ja generaattoreita, voimme korjata järjestelmämme ja energiaverkkomme ja tarjota ihmisille säädylliset elinolosuhteet, Kuleba sanoi sotilasliitto Naton ulkoministerien kokouksessa Bukarestissa Romaniassa.

–  Ja kun meillä on ilmatorjuntajärjestelmiä, voimme suojata tätä infrastruktuuria Venäjän seuraavilta ohjusiskuilta, ulkoministeri jatkoi.

Kuleba tiivisti toivelistansa kahteen asiaan.

–  Pähkinänkuoressa: tarvitsemme eniten muuntajia ja Patrioteja, ulkoministeri sanoi viitaten yhdysvaltalaiseen Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmään.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat toistaiseksi kieltäytyneet toimittamasta niitä Ukrainalle.

9.19: Kiovassa lähes miljoona asukasta ilman sähköä – Hersonissa sähköjä saatu palautettua 

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan noin 985 500 kiovalaista on edelleen ilman sähköä. Lämpötilat pääkaupungissa ovat painuneet muutaman asteen pakkasen puolelle. 

Venäjä on iskenyt ohjusiskuilla Ukrainan energiainfrastruktuuriin lokakuusta asti. 

Puolestaan Hersonissa sähköjä on onnistuttu palauttamaan puolelle kaupunkia, Reuters uutisoi alueen kuvernöörin Jaroslav Janushevitshin kommenttien mukaan.

7.12: ISW: Venäjä kamppailee vanhentuneen kaluston ja miehistöpulan kanssa 

Yhdysvaltalaisen ajatushautomon The Institute for the Study of War, ISW, mukaan Venäjä kamppailee vanhentuneen kaluston ja miehistöpulan kanssa samaan aikaan, kun uusi mobilisaatiokierros on alkamassa. 

ISW:n arvion mukaan venäläisjoukot ovat kuitenkin saavuttaneet pienimuotoisia voittoja Bakhmutia ympäröivällä alueella eilisen aikana. Etenemisvauhti ei ole ISW:n mukaan kuitenkaan ollut sitä, mitä Venäjä haluaisi sen olevan. 

7:32
Ukrainan puolustusministeriön tietojen mukaan Venäjä valmistelee uutta liikekannallepanoa.

6.29: Ukraina saattaa saada USA:lta häirintäresistentillä gps-navigaattorilla varustetun täsmäpommin

Yhdysvallat harkitsee Boeingin ja Saabin yhdessä kehittämän GLSDB-täsmäpommin (Ground-Launched Small Diameter Bomb) lähettämistä Ukrainaan. Se mahdollistaisi iskut jopa 150 kilometriä Venäjän selustaan.

Mahdollista olisi, että GLSDB-pommeja toimitettaisiin Ukrainaan jo ensi keväänä, jos Yhdysvallat niin päättää.

Lue aiheesta lisää täältä.

5.00: Satelliittinettipalvelu Starlinkin hinnat nousseet Ukrainassa Venäjän iskujen jälkeen

Satelliittiyhteyden välityksellä toimivaa internetiä tarjoavan Starlink-palvelun hinnat ovat nousseet Ukrainassa Venäjän viimeaikaisten ohjusiskujen jälkeen. Financial Timesin mukaan Starlinkin päätelaitteiden hinta on lähes kaksinkertaistunut alkuvuoteen verrattuna.

Yksittäisen päätelaitteen hinta oli aiemmin tänä vuonna ukrainalaisille alle 400 Yhdysvaltain dollaria.

Sosiaalisen median käyttäjien julkaisemien ruutukaappausten perusteella laitteen hinta olisi noussut Kiovaan tilattuna jopa 700 dollariin. Tällä hetkellä Starlinkin verkkosivuilla laitteen hinnaksi kerrotaan 600 dollaria. Starlinkin kuukausimaksu Ukrainassa nostettiin myös 75 dollariin.

Puolustussotaa käyvälle Ukrainalle yhdysvaltalaiset Starlink-yhteydet ovat olleet merkittäviä.

Tiistai 29.11.

23.15: Olena Zelenska pyytää Britanniaa avuksi Venäjän johtajien tuomitsemisessa

Iso-Britannian parlamentissa vieraillut Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska vaatii Vladimir Putinin ja muiden Venäjän johtajien saattamista syytteeseen sotarikostuomioistuimeen, joka perustettaisiin juuri Venäjän provosoimattoman hyökkäyksen järjestämisestä.

Zelenska piti parlamentissa yksityiselle yleisölle puheen, jossa hän pyysi Britannian apua Nürnbergin tyylisen tuomioistuimen perustamiselle.

– Meidän on perustettava erityinen tuomioistuin Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäysrikosta vastaan, joka tehostaa kansainvälisen rikostuomioistuimen työtä eikä heikennä sitä.

Yksityisessä tilaisuudessa läsnä olivat esimerkiksi entinen pääministeri Boris Johnson ja työväenpuolueen puheenjohtaja Keir Starmer.

Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomittiin Natsi-Saksan johtajia sotarikoksista vuonna 1945.

Lähde: Guardian.

23.01: Tällaista tuhoa Venäjän ohjusisku asuintaloon teki Hersonissa

3:27

Tiistain seuranta-artikkeliin pääset tästä.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja