Ukrainan sotaonnen kääntymisestä ei näy merkkejä, vaikka Donald Trump sanookin Ukrainan voivan vielä saada alueensa takaisin.
Aselevon sopiminen Ukrainaan on länsimaisen diplomatian ykköstavoite, ja poliittisten puheiden perusteella sen voisi kuvitella olevan jo nurkan takana. Henkeä on nostattanut äkillisen täyskäännöksen Ukraina-puheissaan tehnyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hän sanoi aiemmin viikolla uskovansa, että Ukraina voi saada takaisin Venäjälle menettämänsä alueet.
Sotilasasiantuntijat eivät näe taisteluiden tilanteessa merkkejä Ukrainan sotaonnen kääntymisestä.
– On hyvä muistaa, että Joe Bidenin aikana Ukraina sai paljon suurempaa tukea Yhdysvalloilta. Jos se (alueiden takaisinvalloitus) ei onnistunut silloin, niin miten se onnistuisi nyt? Tämä on kysymys, johon itse haluaisin kuulla vastauksen, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Ilmari Käihkö.
– Välillä tuntuu, että Trumpin lausunnot ovat sellaista sosiaalisen median show'ta, jotta saadaan julkisuutta. Vähän sama, mitä sanot, kunhan julkisuus tulee.
Venäjän ei tarvitse tehdä myönnytyksiä niin pitkään kuin nykyinen taistelutapa tuottaa tuloksia, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori Juha Kukkola.
– Kyllä sodan tavoitteet ovat säilyneet maksimaalisina ja säilyvät edelleen. Ratkaisevat tekijät nousevat poliittiselta näyttämöltä ja suurvaltasuhteista. Tämä on minun pessimistinen arvioni.
Käihkön mukaan neuvotteluasetelma Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole muuttunut juuri ollenkaan.
– Käytännössä Venäjä edelleen vaatii Ukrainan antautumista, mutta Ukraina ei ole tilanteessa, jossa sen pitäisi suostua vaatimuksiin. Ei tämä hyvältä näytä sen puolesta, että tulisi nopeaa aselepoa.
Pokrovskin kaupunki on vaarassa
Yli kolme ja puoli vuotta jatkuneen sodan kartalla on viime vuosina muuttunut hyvin vähän, vaikka verta on vuodatettu valtavat määrät. Venäjä etenee Ukrainan itäosissa, mutta hitaasti. Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä väittää vallanneensa kuluneen vuoden aikana yli 4 700 neliökilometriä, mutta todellinen luku on sen mukaan lähempänä 3 400:aa neliökilometriä.
Koko Ukrainan yli 600 000 neliökilometrin pinta-alasta Venäjän tämän vuoden saavutukset edustavat näin ollen reilua puolta prosenttia.
– Jollain peltopläntillä ei ole suuren kuvan kannalta hirveästi merkitystä. Ei Venäjä ole suuria kaupunkeja onnistunut ottamaan, Käihkö sanoo.
MPKK:n Kukkolan mukaan koko kesän ajan jatkunut Venäjän hidas eteneminen jatkuu todennäköisesti myös syksyn ajan.
– Käynnissä on useampi rinnakkainen operaatio, joilla se pyrkii sitomaan ukrainalaisten voimia, kuluttamaan Ukrainaa ja valtaamaan määrättyä aluetta. Donetskin maa-alueen valtaaminenhan siinä on sotilaallisena tavoitteena.
Venäjä on jo pidemmän aikaa yrittänyt valloittaa erityisesti Donetskin alueella sijaitsevaa Pokrovskin kaupunkia, jossa asui ennen sotaa yli 60 000 ihmistä.
– Jos tämä nykyinen trendi jatkuu, niin ennemmin tai myöhemmin Pokrovskin kaupunki tulee sortumaan. Mutta mitä Pokrovskista on jäljellä sen jälkeen? Tuskin mitään, jolloin kaupungin arvokin sitten laskee, Käihkö sanoo.
Venäjän laajaa läpimurtoa tai Ukrainan rintaman luhistumista syksyllä tai talvella sotilasasiantuntijat eivät pidä todennäköisenä.
"Sotilaiden määrä ei haaste Venäjälle"
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä näyttää pystyvän jatkamaan sotaa nykyiseen tapaan ainakin ensi vuoteen asti.
– Venäjän käytössä oleva miesmäärä on noussut jonkin verran, mutta se ei varmaan tule enää merkittävästi nousemaan jo pelkästään kustannussyistä. Mutta tappiot he pystyvät korvaamaan ja säilyttämään sen voiman, joka heillä nyt on, kertoo Kukkola.
– Miesvoima tai sotilaiden määrä ei tule muodostamaan lähitulevaisuudessa merkittävää haastetta Venäjälle. Tappiot ovat vähentyneet siitä, mitä ne olivat viime vuonna, ja näiden taisteluiden luonne on muuttunut siinä määrin, että tämä voima varmastikin riittää, hän jatkaa.
Venäjän taistelutapa on Kukkolan mukaan muuttunut selvästi viime syksystä. Venäjä käyttää nyt lennokkien suojaamia pieniä jalkaväkijoukkoja, joiden tavoitteet ovat maltillisia. Samalla kalustotappiot ovat vähentyneet merkittävästi, mikä on auttanut Venäjää korjaamaan kalustoa ja palauttamaan voimiaan.
Ukrainan kärsimistä tappioista tiedetään vain vähän, mutta erityisesti Kurskin taistelujen viime talvena ja alkukeväästä uskotaan verottaneen ankarasti sen voimavaroja.